Ulkoilu on ollut yksi korona-ajan voittajista. Ulkoilualueiden parkkipaikat ovat ruuhkautuneet ja pyöräliikkeiden varastot huvenneet.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edisti kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti ja kuvat: Eeva Lehtinen.

 

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Keväällä alkanut koronaepidemia on vaikuttanut ihmisten arkiliikkumiseen, kun etäkoulut ja etätyöt alkoivat monessa paikkaa. 

- Kun koulu- ja työmatkat vähenivät tai loppuivat osalta kokonaan, monen liikkuminen on vähentynyt, kun jokapäiväistä matkaa ei tulekaan kuljettua pyörällä tai kävellen, Pyöräilykuntien verkoston kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi sanoo.

Kun päivän normaalia liikunta-annosta ei tulekaan luonnollisesti, on ihmisten pitänyt keksiä uusia tapoja liikkua. Monet harrastuspaikat ovat olleet kiinni, joten ulkoilu on lisännyt suosiotaan.

– Pyörien myynti lisääntyi erityisesti keväällä valtavasti. Myös sellaiset, jotka eivät aiemmin ole pyöräilleet, ovat selvästi innostuneet. Vapaa-ajan pyöräily on lisääntynyt ja erityisesti kesäaikaan katukuvassa näki, että ihmiset lähtivät iltaisin pyöräilemään muuten vain, Ojajärvi toteaa.

Kaikkien aikojen maastopyöräilykesä

Pyöräilyinto näkyy myös harrastuspuolella. Sanna Ojajärvi toteaa viime kesän olleen kaikkien aikojen maastopyöräilykesä. Suomeen on perustettu pyörämatkailukeskus ja pyörämatkailu lisääntyy kovaa vauhtia.

– Kesällä monissa matkailukeskuksissa kaikki sähköpyörät olivat jatkuvasti käytössä. Sähköpyörillä pystyy vaikeammassakin maastossa tekemään pitkiä lenkkejä ja näin tutustua ympäristöön, Ojajärvi sanoo.

Turun Ladun maastopyöräilyn lajivastaava Aki Korhonen allekirjoittaa pyöräilybuumin.

– Maastopyöräily on välineurheilua, eikä lajin pariin hyppääminen korona-ajan yllätettyä ole varmastikaan ollut yhtä yksinkertaista kuin vaikkapa patikoinnin tai polkujuoksun aloittaminen. Toisaalta koronakriisi on varmasti edesauttanut jo aiemminkin mielessä ollutta pyörän hankintaa ja moni on kaivanut varaston perukoilta vähän jo unohduksiinkin jääneen pyöränsä. Jonkinlaista pyöräilybuumia on selkeästi ollut havaittavissa myös pyöräliikkeiden hupenevina varastoina ja pitkittyneinä toimitusaikoina.

Korhonen toteaa, että Turun alueella riittää pyöräiltävää asvalttiteillä, hiekkateillä ja metsäpoluilla. 

– Suurin osa pyöräilyistä tapahtuu yksin tai ystävien kanssa, mutta myös pyöräilyn yhteislenkit keräävät viikoittain paljon osallistujia. Aloitteleva maastopyöräilijä kokee usein kaipaavansa apua nimenomaan reittien löytämiseen, mikä on yksi isoimmista yhteislenkkien eduista turvallisuuden lisäksi. 

Turussa ja lähialueella ei ole ainuttakaan virallista maastopyöräreittiä. 

– Pyöräily on kuitenkin luvallista jokamiehen oikeudella, joten muita merkittyjä reitistöjä voi käyttää hyväkseen. Pyöräiltävää riittää ympäri kaupunkia niin isoilla kuin pienilläkin metsäalueilla, joista voi yhdistellä omiin mieltymyksiin ja aikatauluihin soveltuvia kokonaisuuksia. Hankalat polkuosuudet eivät myöskään estä pyöräilyä, sillä taluttaminen on osa monipuolista lajia, Aki Korhonen sanoo ja toivoo, että nykyinen ulkoiluinnostus jatkuu vielä korona-ajan jälkeenkin.

Turussa ja lähialueella ei ole ainuttakaan virallista maastopyöräreittiä, mutta pyöräily on luvallista jokamiehen oikeudella. Kuva: Eeva Lehtinen.

Pyöräilyn etuina nopeus ja vapaus

Myös Sanna Ojajärvi toivoo, että ihmisten innostus pyöräilyyn jatkuu myös epidemian rahoituttua.

– Toivottavasti nyt suurella innolla ostetut pyörät, eivät jää varastoon. Pyöräilyn terveyshyödyt ovat kiistattomia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. 
Ojajärvi näkee pyöräilyn parhaina puolina sen nopeuden ja vapauden.

– Polkupyörällä pääsee kätevästi paikasta toiseen ja lähtö onnistuu yleensä kotiovelta. Parin kilometrin matkan kävelemiseen saattaa olla kynnys, mutta pyörällä matka menee nopeasti. Pyöräily lisää henkistä hyvinvointia, iloa ja virkeyttä.

Hän toivoo, että perheissä pyöräiltäisiin yhdessä jo pienestä pitäen.

– Esimerkin näyttäminen on tärkeää, sillä usein lapsena löytynyt pyöräilyinto kantaa läpi elämän, Ojajärvi sanoo.

Hän on tyytyväinen erilaisiin kampanjoihin, joilla pyöräilyä nostetaan positiivisesti esille. 

– Koronasta huolimatta tämän vuoden koululaisten kilometrikisassa oli ennätysmäärä osallistujia. Monessa paikassa oltiin tuolloin huhti-toukokuussa siirrytty etäopetukseen, mutta huoli arkiliikkumisesta motivoi pyöräilemään. Monissa perheissä kilometrejä kerättiin yhdessä. Myös työsuhdepyöräetu toimii hyvänä kannustimena työmatkapyöräilyssä.

Sähköpyörien myynti on hurjassa kasvussa. Sähköpyörä mahdollistaa pidemmät pyörälenkit vaativammassakin maastossa. Kuva: Eeva Lehtinen

Talvipyöräilyn isoin kynnys on henkinen

Sanna Ojajärvi näkee kaupunkipyörät oivana esimerkkinä polkupyöräilyn uudesta noususta. Erityisesti hän kehuu Turun ympärivuotisia kaupunkipyöriä.

– Tästä muutkin kaupungit saisivat ottaa mallia.

Hän kannustaa kaikkia pyöräilemään ennakkoluulottomasti ympäri vuoden. 

– Pimeään vuodenaikaan henkinen kynnys on varmaan se suurin syy jättää pyöräilemättä. Sen kun ylittää, moni huomaa, ettei pyöräily ole talvella sen kummallisempaa. Talvipyöräilyssä on maantieteellisiä eroja, sillä mitä pohjoisemmaksi ja itään mennään, sitä enemmän pyöräillään ympäri vuoden. Talvipyöräilyssä pyöräilyreittien talvikunnossapito on oleellinen asia, Sanna Ojajärvi toteaa.