Ykköslinja on Suomen ensimmäinen sähköinen bussireitti. Turun kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Parkkonen uskoo sähkölinja-autojen tulevaisuuteen.

Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edisti kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.

Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.

Teksti: Matti Välimäki

 

 

CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020

Turussa, satamasta lentokentälle kulkevalla ykköslinjalla, on liikennöinyt lokakuusta 2016 alkaen kuusi sähköbussia.

- Ykköslinja on Suomen ensimmäinen bussireitti, joka hoidetaan pelkästään sähköbusseilla, Turun kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Parkkonen kertoo.

Hän korostaa, että vaikka sähköbussit edustavat vielä varsin uutta ja osin kehittyvää tekniikkaa, kyse ei ole ollut kokeilusta, vaan normaalista linjaliikenteestä.

- Toki keräämme koko ajan kokemuksia ja tietoa esimerkiksi energiankulutuksesta.

Turun kaupunkiliikenne on Turun kaupungin omistama osakeyhtiö.

Kulutus tavoitetasossa

Suomalaisen start up -yritys Linkker Oy:n valmistamat bussit on varustettu suhteellisen pienillä, noin 55 kWh:n akuilla. 

 -Autoja voi ajaa yhdellä latauksella noin 40 kilometriä. Operointi vaatii, että autoja ladataan useita kertoja päivän mittaan – yleensä noin 25 kertaa.

Turussa sähköbussien kulutus on ollut liikenteessä alle 1 kWh/km, joka oli hankkeen alussa asetettu tavoitetaso. 

- Sähköä kuluu satamasta lentoasemalle siis suurin piirtein saman verran kuin tavallinen kerrostalosaunan kiuas kuluttaa kahdessa tunnissa.

Lataus automaattisesti

Järjestelmään kuuluu kaksi pikalatausasemaa, joista toinen on satamassa ja toinen lentokentällä. Hitaampi latauslaite löytyy myös varikolta.
Pikalatausasemilla lataaminen tapahtuu pantografi-virroittimella, joka laskeutuu automaattisesti linja-auton katolle sijaitseville latauskiskoille. Akku pystyttäisiin lataamaan muutamassa minuutissa täyteen. 

- Käytännössä se ladataan 80 prosenttisesti täyteen, sillä hieman vajaa lataaminen pidentää akun käyttöikää.

Lataaminen sujuu täysin automaattisesti. 

- Haasteena on saada auto pysähtymään juuri oikeaan paikkaan latauslaitteen alapuolelle, jotta auto ja latauslaite pystyvät kommunikoimaan hyvin keskenään. Se vaatii kuljettajalta harjaantumista.

Autoa voidaan ladata samaan aikaan, kun sen kyytiin otetaan matkustajia. 

- Toisinaan sisään astuvien matkustajien aikaansaamat pienet auton keinahtelut ovat kuitenkin hieman häirinneet auton ja latauslaitteen herkkää kommunikointia.

Parkkonen huomauttaa, että itse ykköslinjalla käytetyt linja-autot ovat keskenään hieman erilaisia. Ne ovat prototyyppejä eivätkä aivan valmiita tuotteita. 

- Joitakin teknisiä yksityiskohtia, vaikkapa autojen lisälämmittimiä, on pyritty kuitenkin kehittämään paremmin toimiviksi.

Sähköbussin lataus. Kuva: Antero Lynne.

Maailmalla operoidaan kahdella eri mallilla

Maailmanlaajuisesti sähköbusseja on käytössä jo kymmeniä tuhansia. Eniten niitä on Kiinassa, Euroopassa edelläkävijämaita ovat etenkin Saksa ja Hollanti. Suomessa sähköbusseja on ollut käytössä Turun lisäksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.
Alalla on operoitu kahdella eri mallilla:

- Ensimmäinen malli on se, että autoissa on pienet akut. Tällöin akku- ja moottorikapasiteetti ja latausjärjestelmä on räätälöity tarkkaan juuri kyseiselle linjalle. Toinen malli on se, että autoissa on isommat akut, joilla voi ajaa yhdellä latauksella jopa 200-300 kilometriä. Mutta isojen akkujen myötä auton paino ja kulutus kasvavat.

Jälkimmäinen strategia on yleistymässä, paljolti myös akkutekniikan kehittymisen ansiosta. Entistä pienemmissä akuissa on entistä enemmän suorituskykyä.

- Mutta kun esimerkiksi Turun sähköbussit otettiin käyttöön kovin suuritehoisia akkuja ei ollut vielä saatavilla.

1,5 miljoonaa päästötöntä kilometriä

Parkkosen mukaa kokemukset ykköslinjalta ovat olleet rohkaisevia. Sähköbussien paras puoli on tietenkin niiden ympäristöystävällisyys.”

Ykköslinjan sähköbusseilla on kuljettu nyt noin 1,5 miljoonaa kilometriä, ilman hiilidioksidipäästöjä. Mikäli vastaavat kilometrit olisi ajettu dieselautoilla, hiilidioksidipäästöjä olisi tullut noin 600 000 kiloa.”
Hän lisää, että laskelma perustuu siihen dieselkäyttöinen linja-auto tuottaa kilometrillä noin 400 grammaa hiilidioksidipäästöjä.

- Erityisesti kaupunkiympäristössä olennaisen tärkeää on se, että sähköautot eivät tuota myöskään ilmanlaatua heikentäviä pakokaasuja ja terveydelle vaarallisia pienhiukkasia.

Kovaa, mutta hiljaista vääntöä

Parkkonen huomauttaa, että plussan puolelle voidaan laskea myös sähkömoottorin kova vääntö.

- Bussi lähtee mukavasti liikkeelle. Toimiva systeemi kyllä…

Hyvin puoliin kuuluu myös autojen hiljainen käyntiääni.

- Ääni on hiljainen varsinkin ulkopuolella. Sisälle kuuluu jonkun verran rengasääniä.

Käyttökustannukset ovat alhaiset

Turun kaupunkiliikenne Oy:lla on sopimus ykköslinjan liikennöinnistä vuoden 2026 syksyyn. Kaikkiaan yhtiöllä on 50 bussia. Se, että koko kalusto päivitettäisiin nopeasti sähköbusseiksi, olisi tietenkin valtava urakka. Toisaalta keinovalikoimaan ei kuulu sekään, että autoja sähköistettiin yksi kerrallaan, koska käytännössä samalla kertaa sähköautojen pitää ostaa myös niille sopiva latausjärjestelmä.

- Sähköbussin kohdalla investoinnin suuruus on noin kaksi kertaa suurempi kuin dieselbusseissa. Käyttökustannukset ovat kuitenkin alhaisemmat, niin, että pitkällä tähtäimellä ollaan samoissa.

Parkkonen kertoo, että pääkaupunkiseudulla isot kaupalliset yritykset ovatkin alkaneet tarjota linjojen operointiin sähköbusseja, tai vaikkapa kymmenen dieselauton ja kymmenen sähköauton comboa, ilman, että tarjouspyynnössä on edes edellytetty sähköbusseja.

Myös muita käyttövoimia tarvitaan

Juha Parkkonen uskoo vakaasti sähköbussien tulevaisuuteen.

- Sähköbussit sopivat hyvin kaupunkiliikenteeseen. Mutta kaikki linja-autot eivät kulje tulevaisuudessakaan sähköllä. Sähkö ei taida kyllä olla ykkösvaihtoehto, kun puhutaan vaikkapa oikein pitkistä ajosuoritteista, esimerkiksi tilausmatkasta Turusta Lappiin.

Parkkosen mielestä linja-autoliikenteeseen tarvitaan erilaisia järjestelmiä, jotka elävät rinnan.

- Biodieselin käyttö lisääntyy koko ajan. Uskon myös, että vetyautotkin tulevat mukaan liikenteeseen, jollakin aikavälillä. 

Turun kaupungin ilmastosuunnitelmaan on kirjattu, että kaupunkiliikenteessä pyritään hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 mennessä.

- Tämän tavoitteen saavuttamisessa sähköbusseilla on varmasti suuri rooli, Parkkonen pohtii. 

Fölin sähköbussi keskustassa. Kuva: Pasi Leino.

Kuljettajat mukana kehitystyössä

Turun kaupunkiliikenne Oy:n kuljettajat ovat olleet mukana ykköslinjan sähköbussien kehitystyössä.

- Käytännössä autot olivat alussa aika prototyyppejä. Niitä on nyt koko ajan parannettu, meidän antamamme palautteen mukaan, kuljettaja Esko Keskitalo kertoo.

- Auton naftalämmitys ei esimerkiksi oikein toiminut, mutta nyt se on korvattu sähkölämmityksellä, mikä pelaa hyvin.

Keskitalo kuvailee, että sähköauto on hieman raskaampi ajettava kuin tavallinen dieselbussi. Erilaisen korirakenteensa takia se myös kallistelee eri tavalla.

- Mutta asiakkailtakin on tullut hyvää palautetta esimerkiksi autojen hiljaisesta äänestä. Kerran eräskin asiakas kyseli, että koska se moottori oikein lähteen käyntiin ja minä sanoin, että sehän käy jo…

Kuljettajat ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä autojen hyvään ilmastointiin. 

- Ja monet ovat sanoneet tietenkin myös siitä, että on hienoa, että Turussa on sähköbusseja.

Juha Parkkosen tavoin myös Esko Keskitalo uskoo, että sähköbussit tulevat yleistymään.

- Turun kaupunki on esimerkiksi jättänyt vastikään linja-autoyhtiöille suuren tarjouspyynnön. Sen kalustovaatimuksissa edellytetään uudenlaisia suuria sähköisiä telibusseja, joita Suomessa ei vielä edes ole.

Esko Keskitalo haluaa antaa myös Turun ammattikorkeakoululle kiitosta ykköslinjan sähköbussien toiminnan tukemisesta.

- Turun ammattikorkeakoulun opettajat kävivät kouluttamassa kuljettajia sähköbussien taloudellisesta ajotavasta. Turun ammattikorkeakoulu on myös seurannut autojen toteutunutta energiankulutusta.