Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edisti kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.
Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.
Teksti: Matti Välimäki
CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020
Sähköautot ovat alkaneet kiinnostaneet yhä useampia. Tämä näkyy nykyään myös ostopäätöksissä.
Suomessa oli toukokuussa 2020 käytössä 35 661 sähköautoa, joista täyssähköautoja oli 5717 ja ladattavia hybridejä 29 994. Kaikkiaan maassamme on tieliikennekäytössä noin 3,7 miljoonaa henkilöautoa (Sähköisen liikenteen tilannekatsaus 2020 Q1 & Tilastokeskus).
Vuoden aikana sähköautojen määrä on kasvanut niiden joka luokassa reilulla 90 prosentilla
Varsinais-Suomessa ensirekisteröitiin vuosina 2016-2020 yhteensä 1731 täyssähköautoa tai ladattavaa hybridiä (Traficom).
Hinnat halpenevat
Turun AMK:n autotekniikan lehtori Markku Ikonen seuraa työnsä puolesta tiiviisti sähköautoilun kehitystä. Turun AMK on esimerkiksi tukenut Turun kaupungin sähköbussien käyttöönottoa ja se on tutkinut Tekesin rahoittamassa hankkeessa sähköbussien toteutunutta energiankulutusta suhteessa dieselbusseihin. Ikonen on itse ajanut osittain sähköllä toimivalla autolla vuodesta 2006.
Ikonen uskoo, että sähköautojen määrä kasvaa ripeästi myös tulevaisuudessa.
- Viiden vuoden kuluttua meillä on vähintään 150 000 eli viisinkertainen määrä sähköautoja tähän päivään verrattuna, hän veikkaa.
Vauhti ei ole kuitenkaan aivan yhtä kovaa kuin monissa muissa maissa.
- Sähköautot ovat hintavien akkujensa takia noin 1,5 kertaa kalliimpia kuin vastaavat polttomoottoriautot. Mutta kun akkuteknologia kehittyy ja valmistuskapasiteetti nousee, niin hinnat halpenevat ja sähköautot yleistyvät.
Miten sadattuhannet sähköautot ladataan?
Mutta maallikko jää pohtimaan muun muassa sitä, miten tulevaisuudessa satoihin tuhansiin sähköautoihin riittää sähköä – tai miten autot voidaan ladata kätevästi ilman että verkko ei kuormitu liikaa?
Sähköautojen latauksen tuoteryhmäpäällikkö Ville Kuusisto Turku Energialta kertoo, että kun autoja ladataan pääasiassa yöllä, niin lataaminen jakaantuu pitkälle aikavälille ja sitä voidaan tehdä myös pienemmällä teholla.
- Latauslaitteiden muodostama älykäs järjestelmä joustaa jo nykyäänkin tilanteen mukaan. Jos esimerkiksi yhdessä liittymässä on neljä latauspistettä ja siihen tuodaan yhtaikaisesti neljä autoa lataukseen, niin lataukseen määritelty teho jaetaan näiden neljän auton kesken.
Sähköauto voi olla myös sähkövarasto
Toisinaan on esitetty myös ajatus, että sähköautot voisivat toimia kotitalouksien ja yleisemminkin verkon sähkövarastoina.
Ideana on, että paikallisesti vaikkapa aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä voitaisiin varastoida auton akkuun – ja hyödyntää sitä sitten myöhemmin vaikkapa kotitalouden yleiskäytössä.
- Tuo on täysin mahdollista. Tarkoitukseen sopivaa tekniikkaa ja standardi on jo olemassa, mutta se vaatii toki vielä vähän lisäkehitystä, Kuusisto kertoo.
Jäähyväiset pakokaasuille
Hypätäänpä lopuksi Paluu tulevaisuudesta -elokuvasta tuttuun aikamatkustuskoneeseen, DeLorean DMC12-autoon (ikävä kyllä polttomoottoriautoon) ja matkustetaan lähitulevaisuuteen, vaikkapa vuoteen 2030
Turussa on tällöin arvatenkin entistä enemmän sähköautoja, mutta miten ne ovat kaupunkia muuttaneet?
”Hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet. Mutta kaupunkilaiset huomaavat arkielämässään ennen kaikkea sen, että pakokaasut ja terveydelle haitalliset pienhiukkaset ovat vähentyneet. Myös liikenteen meteli on poissa, kaupunki on paljon entistä viihtyisämpi. Sähköautot ovat ehkä myös joka kodin sähkövarastoja”, Ville Kuusisto visioi.
Latauspisteiden määrä kasvaa
Ville Kuusiston mukaan yksityistalouksissa sähköauton lataamiseen tavallisin ratkaisu on niin sanottu tyypin kaksi pistoke. Näistä pienempi 3,6 kW:n laite soveltuu esimerkiksi yön yli lataukseen, suuremmalla 11 kW:n laitteella akun lataa parissa tunnissa. Saatavilla on myös 22 kW -latauslaitteita, mutta niiden teho ei ole mielekäs omakotitaloissa, koska ne vaativat niin suuret sulakkeet.
Julkisissa pikalatauslaitteissa lataaminen on huomattavasti nopeampaa, niissä tehot liikkuvat 22 kilowatista 50 kilowattiiin. Tehot ja latausajat kehittyvät kovaa vauhtia.
”Tärkeintä olisi saada pikalaturipuolelle enemmän tarjontaa. Mutta kyseessä on ollut vähän muna-kana -ongelma: latausasemia ei ole tehty, kun ei ole ollut riittävästi sähköautoja ja sähköautoja ei ole ehkä hankittu, kun ei ole ollut riittävästi latausasemia”, Kuusisto pohtii.
Turku Energia on rakentanut tähän mennessä neljätoista julkista latauspaikkaa, kaikkiaan niitä löytyy Turusta ja lähikunnista noin neljäkymmentä.
Latauspisteitä myös direktiivin voimalla
Hallitus hyväksyi maaliskuussa esityksen laista, joka velvoittaa latausvalmiuksien lisäämiseen. Laki on osa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpanoa.
Esityksen mukainen laki toisi Suomeen vuoteen 2030 mennessä arviolta 73 000-97 000 latauspistettä ja 560 000 – 620 000 latauspistevalmiutta. Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia, niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin.
Esityksen mukaan esimerkiksi kaikkiin uusiin ja laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa, on tehtävä jokaiselle paikalle sähköautojen latauspistevalmius. Esitys asettaa velvoitteita latauspisteiden lisäämiseen myös muiden kuin kiinteistöjen kuin asuinrakennusten kohdalla.
Osoitteesta latauskartta.fi löytyvät Suomen ja muiden pohjoismaiden pikalatauspaikat, osoitteesta plugshare.com vastaavat globaalit tiedot.