Artikkeli on kirjoitettu osana neljävuotista EU-rahoitteista CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, joka edisti kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa: www.turku.fi/civitas-eccentric.
Artikkeli on myös osa Liikkumisen artikkelit -sarjaa, jossa pureudutaan monipuolisesti ajankohtaisiin liikenteen ja liikkumisen aiheisiin.
Teksti: Matti Välimäki
CIVITAS ECCENTRIC 2016–2020
Jussi Frisk on vakuuttunut siitä, että tulevaisuus on ympäristöystävällisten sähkölentokoneiden. Hän on automaatioinsinööri, lentäjä ja Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen perustajajäsen.
- Sähkölentokoneet eivät aiheuta lainkaan hiilidioksidin lähipäästöjä. Koska koneet eivät tuota myöskään lainkaan pienhiukkasia ja ovat lähes äänettömiä, ne sopivat hyvin myös vaikkapa keskellä kaupunkia sijaitseville kentille.
Ympäristöystävällisyys kasvaa entisestään, kun akut ladataan päästöttömästi tuotetulla sähköllä.
Helsingin sähkölentokoneyhdistys on esittänyt, että sähköinen lentäminen tulisi ottaa mukaan Suomen ensimmäiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jota valmistellaan vuosille 2021-2032.
Hybridikoneita ja polttokennoja
Frisk muistuttaa, että sähkön puolesta puhuu myös se, että sähkömoottorien hyötysuhde on parempi kuin polttomoottorien. Tämä korostuu lentokonekäytössä
Lentokone tarvitsee nousuvaiheessa paljon enemmän moottoritehoa kuin matkalennossa, mutta moottorit on luonnollisesti mitoitettava nousun mukaan.
- Polttomoottorin hyötysuhde heikkenee, kun sitä käytetään matkalennossa pienemmällä teholla. Sähkömoottorin hyötysuhde ei pienene, kun sitä käytetään osateholla.
Varteenotettava vaihtoehto voisivat olla myös hybridikoneet, joissa vaikkapa nousut voitaisiin hoitaa sähkömoottorilla ja muu matka polttomoottorilla.
- Tulevaisuudessa sähkö saatetaan tuottaa myös itse lentokoneissa, omalla polttokennolla, vedyn avulla. Polttokennotekniikkaa on jo hyödynnetty vetyautoissa.
Monessa suunnassa tapahtuu
Tällä hetkellä käytössä olevien ensimmäisen sukupolven sähkölentokoneiden koot ja kantamat ovat vielä varsin vaatimattomia
Helsingin sähkölentokoneyhdistyksellä on Sloveniassa valmistettu kaksipaikkainen Pipistrel Alpha Electro. Se voi lentää yhdellä lataukselle yli tunnin eli koneen normaalilla lentonopeudella noin 140 kilometriä.
Maailmalla on kuitenkin käynnissä lukuisia sähkölentämiseen liittyviä hankkeita.
Ruotsalainen Heart Aerospace -yhtiö suunnittelee 19 -paikkaista konetta, jonka on tarkoitus valmistua vielä tällä vuosikymmenellä. Yhdysvaltalaisen Wright Electricin tavoitteena on hieman alle 200-paikkainen kone kymmenen vuoden kuluessa.
Norja on ilmoittanut tavoitteekseen siirtyä 2040-luvulla maan sisäisiin sähköisiin lentoihin. Suomessa on käynnissä EU:n tukeman Merenkurkun sähköisen ilmaliikenteen selvityshanke.
Akkuteknologia vaatii kehitystä
Frisk korostaa, että tekniikka ei ole vielä valmista. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeammin kuin osaamme arvioida.
- Akkuteknologiassa tarvitaan paljon kehitystä. Mutta suuntaus on selvä: akkujen koko pienenee ja niiden suorituskyky paranee.
Hän arvioi, että jo tällä vuosikymmenellä Suomessa tullaan lentämään ensimmäisiä kaupallisia sähköisiä reittilentoja.
Tekniikan lisäksi työtä ja aikaa vaatii myös uuden tekniikan sertifiointi ja tiukkojen turvallisuuskriteerien täyttäminen. Kuten tunnettua, ilmailualaa valvotaan erittäin tarkasti.
- Sinänsä sähkömoottorit ovat varsin yksinkertaista tekniikkaa. Ne ovat hyvin toimintavarmoja, Frisk huomauttaa.
Matkustamisesta monimuotoisempaa
Friskin mielestä sähkölentokoneet saattavat muuttaa koko ilmailun.
- Matkustamisesta tulee entistä helpompaa ja monimuotoisempaa. Sähkölentokoneet voivat operoida pienilläkin kentillä ja hoitaa esimerkiksi maan sisällä kaupunkien välistä liikennettä.
Sähkölentokoneet voivat myös syöttää liikennettä isoille lentokentille, joista pitkän matkan lennot hoidetaan sitten perinteisemmillä koneilla
Sähkölentokoneella Turusta Tukholmaan?
Sähkölentokoneet saattavat tuoda mukanaan uusia päästöttömiä yhteyksiä Turusta Itämeren rantakaupunkeihin ja pidemmälle Eurooppaan.
Turun kaupungin ilmastoasioiden erityisasiantuntija Miika Meretoja on seurannut mielenkiinnolla keskustelua sähkölentokoneista.
- Sähkölentokoneet ovat tuloillaan ja niissä on kyllä potentiaalia. Tekniikka on kuitenkin paljolti vasta kehitteillä. Lisäksi ilmailuala on varsin konservatiivinen, edessä on pitkiä projekteja, hän miettii.
Meretoja huomauttaa, että on tietenkin positiivista, että sähkölentokoneiden myötä lentämisestä voisi tulla periaatteessa päästötöntä.
- Lentämisen ekologinen jalanjälki pienentyy. Samaan aikaan pitää kuitenkin muistaa, että sähkölentokoneiden akut eivät synny ilman luonnonvarojen kulutusta.
Meretoja kertoo, että maallikon korvaan hybridiratkaisut kuulostavat luontevalta tavalta edetä ja sähköistää lentoliikennettä asteittain. Hän korostaa, että ei ole itse sähkölentokoneiden erityisasiantuntija.
- Paljon riippuu kuitenkin taloudellisista reunaehdoista, mikä lopulta osoittautuu kannattavaksi.
Meretoja ei esimerkiksi usko, että sähkölentokoneet voisivat kehittyä raideliikennettä ekologisemmaksi tai taloudellisemmaksi ratkaisuksi.
Sähkölentokoneilla Itämeren rantakaupunkeihin
Mutta mitä sähkölentokoneet voisivat sitten tarjota erityisesti Turulle?
- Ehkäpä sähkölentokoneilla lennetään jonakin päivänä Turusta Tukholmaan ja muihin Itämeren rantakaupunkeihin. Näistä olisi sitten kätevää jatkaa junalla kauemmaksi Eurooppaan.
Lisäksi, mikäli lentoliikenne muuttuisi jonakin päivänä kokonaan sähköiseksi, tämä tarjoaisi uusia mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelulle.
- Lentokenttien melualueista voitaisiin luopua. Uusia alueita vapautuisi asutus- tai virkistyskäyttöön.
Biopolttoaineissa ongelmia
Myös biopolttoaineita on esitetty yhdeksi, jo tällä hetkellä tarjolla olevaksi keinoksi pienentää lentoliikenteen päästöjä.
Meretoja näkee biopolttoaineet vain korkeintaan osittaisena ratkaisuna.
- Lentoliikenteen biopolttoaineita pitäisi pystyä tuottamaan suuressa mittakaavassa kestävällä tavalla. Tämä on erittäin vaikeaa.
Biopolttoaineita vastaan puhuvat myös niiden ilmastovaikutukset ylemmässä ilmakehässä. Ne ovat samantapaiset kuin perinteisellä lentokerosiinilla.
- Palamisreaktiossa yläilmakehään pääsee hiilidioksidin lisäksi vesihöyryä ja typen oksideja. Myös ne lämmittävät ilmastoa. Eräiden tutkimusten mukaan vesihöyry ja typen oksidit jopa tuplaavat ilmastovaikutuksen. Meretoja kertoo. Hän mainitsee, että asiaa ei huomioida lentoyhtiöiden ja matkatoimistojen nykyisissä päästölaskelmissa.
Määrästä laatuun
Myös korona-pandemia saattaa vaikuttaa, ainakin lyhyellä tähtäimellä, lentoliikenteen tulevaisuuteen. Lentoliikenteen tyrehtyminen saattoi monet lentoyhtiöt vaikeuksiin. Eräiden arvioiden mukaan paluuta halpalentojen aikakauteen ei enää olisi.
- Monet ovat lentäneet tarpeettomasti pariksi päiväksi jonnekin kauas, pääasiassa vain siksi, että se on niin halpaa. Mikäli tämä loppuu, niin se on tietenkin ympäristön kannalta positiivinen asia.
Toimialalla on haettu kasvua volyymistä eikä kestävämpien ratkaisujen tarjoamisesta.
- Matkustamista voisi suunnitella pidempään ja olla sitten kohteessakin kauemmin. Tällöin lomamatkastakin saa varmasti enemmän irti, Meretoja miettii.
Turku alkaa kompensoida lentoliikenteen päästöjä
Turun kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupungin työntekijöiden työlentojen päästöt kompensoidaan vuodesta 2021 lähtien. Kaupungin yhtiöissä samaan käytäntöön siirrytään viimeistään vuonna 2022
- Luomme oman järjestelmän, jossa kompensointi tapahtuu aluksi siten, että lisäämme kaupungin metsien hiilinieluja. Jatkossa järjestelmään pyritään saamaan mukaan myös muita maanomistajia, lisäksi siinä tuetaan esimerkiksi hiiltä sitovaa maanviljelyä sekä teknologiaa, jolla poistetaan hiilidioksidia ilmasta, Meretoja kertoo.
Kaupunki pyörittää järjestelmää aluksi itse, myöhemmin sen operointi annetaan ulkopuoliselle toimijalle.