Poikkeuksellinen koronavuosi 2020 toi vapaa-ajan palveluihin uusia käyttäjiä, vaikka kävijämäärät kaiken kaikkiaan vähenivät lähes kahdella miljoonalla vuoteen 2019 verrattuna. Koronarajoitukset sulkivat toimipisteiden ovet ja peruuttivat tapahtumat useiksi kuukausiksi, mutta vastapainona virtuaalitapahtumat lähtivät voimakkaaseen nousuun.

Lisäksi kotimaanmatkailun suosio heinäkuussa toi kävijöitä sekä museoihin että uimarannoille.

– Koronapandemian sulkiessa viime keväänä vapaa-ajan palveluita pystyimme nopeasti reagoimaan ja tarjoamaan turkulaisille monipuolisia verkkopalveluita ja uudenlaisia digitaalisia sisältöjä sosiaalisen median eri kanaviin. Keväisen digiloikan aikana kehitetyt digipalvelut ovat entisestään lisänneet palveluidemme saavutettavuutta ja useimmat niistä ovat hyödynnettävissä jatkossakin. Suosittuja olivat muun muassa Kirjaston aamukahvit Instassa, Impivaaran uimahallin livejumpat Facebookissa ja Kuralan Kylämäen Pehtoorin YouTube-videot. Tämä kokemus on antanut runsaasti eväitä kehittää vapaa-ajan digipalveluita eteenpäin laajasti erilaisilla digitaalisilla alustoilla, toteaa vapaa-aikatoimialan toimialajohtaja Minna Sartes

Kirjaston koronavuoden tähdet: e-aineistot ja virtuaalitapahtumat   

Turun kaupunginkirjastossa oli vuonna 2020 1,3 miljoonaa asiakaskäyntiä (1 326 928). Asiakaskäynnit laskivat edellisestä vuodesta 37,3 %.   

Kirjastolainoja kertyi 2,7 miljoonaa, joka oli 12 % edellisvuotta vähemmän. E-kirjojen ja e-äänikirjojen lainamäärät kuitenkin kasvoivat. E-kirjojen lainamäärä oli noin 29 000 ja kasvua edellisestä vuodesta oli 23 %. E-äänikirjalainoja taas oli 27 800 ja kasvua edellisvuodesta lähes 29 %. 

Koronarajoitusten vaikutukset näkyivät myös selvästi varausmäärien nousussa. Vuonna 2020 varauksia tehtiin 384 000 kappaletta. Kasvua oli reilut 7 % edeltävään vuoteen verrattuna. 

Kirjaston vuosi oli uusien toimintatapojen löytämistä koronarajoitusten puitteissa. Kirjasto aloitti helposti saavutettavat virtuaalitapahtumat maaliskuussa. Kaupunginkirjasto järjesti yli 1300 tapahtumaa ja niihin osallistui yli 120 000 henkilöä, joista lähes 86 000 etäyhteyksien kautta. Kaikkiaan tapahtumien osallistujamäärä tuplaantui vuodesta 2019.  

Koronarajoitusten tuomista haasteista huolimatta kirjaston vuosi täyttyi monipuolisesta ohjelmasta ja kirjallisuuden harrastamista tukevasta toiminnasta. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat lukutaidon kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, kuten aiempinakin vuosina.  

Uuden sähköisen kirjastoauton julkistamisjuhlaa seurattiin Facebookin kautta kesäkuussa 2020. Kuva: Teija Neuvonen

Turun filharmoninen orkesteri soitti ennätysmäärän verkkokonsertteja 

Yleisörajoitukset pudottivat Turun filharmonisen orkesterin tapahtumakävijät alle puoleen normaalista. Viime vuosina orkesterin kokonaiskävijämäärä on ollut noin 70 000, mutta vuonna 2020 jäätiin 26 000 kävijään.  

Sinfoniasarjan täyttöaste oli tilanteesta huolimatta 85 prosenttia. Syyskauden aikana kapasiteetiltaan koronaturvalliseksi pienennetyn katsomon täyttöaste nousi lähes sataan, mikä kertoo yleisön luottamuksesta järjestelyjä kohtaan.  

Verkkotapahtumilla ja elokuussa tehdyllä 30 kaupunkikonsertin sarjalla onnistuttiin löytämään uusia kanavia kohdata yleisöjä ja tuoda musiikin iloa poikkeavaan vuoteen.  

Orkesteri lähetti vuonna 2020 yhteensä ennätykselliset 29 verkkokonserttia, jotka tavoittivat noin 35 800 katsojaa. Lisäksi erilaiset somesisällöt tavoittivat kymmeniä tuhansia musiikinystäviä.  

Lapsia ja nuoria kävi konserttitalon tapahtumissa vain noin 900 aiempien vuosien 15 000 sijasta. Syksyn aikana orkesteri kuitenkin lähetti lastenkonserttilähetyksiä suoraan koululuokkiin, missä Sagas Orchestral Fantasy Music ja Symphonic Ellington livestriimejä seurasi yli 8000 kouluikäistä. Myös perinteinen joulukiertue vanhuskeskuksiin muutettiin verkkolähetyksenä toteutettavaksi.  

Levytysten puolesta vuosi 2020 oli Turun filharmonikoille ennätyksellinen. Orkesteri julkaisi yhteensä seitsemän levytystä, mikä teki TFO:sta jälleen kerran Suomen eniten levyjä julkaisseen sinfoniaorkesterin.  

Olli Mustonen. Kuva: TFO

Maaliskuussa kapellimestari, pianotaiteilija ja säveltäjä Olli Mustonen nimitettiin orkesterin taiteelliseksi johtajaksi vuoden 2021 alusta alkaen. Lisäksi vuoden kohokotiin kuuluivat konsertit Baiba ja Lauma Skriden sekä Harriet Krijghin kanssa, Ludwig van Beethoven 250-vuotisjuhlakonsertti päävierailija Julian Rachlinin kanssa helmikuussa, syyskauden avajaiskonsertti Okko Kamun ja Anna Danikin kanssa sekä kolme odotettua konserttia Olli Mustosen kanssa.   

Turun liikuntapaikoilla ja -palveluissa yli 1,1 miljoonaa käyntiä

Turun liikuntapaikoilla ja -palveluissa tilastoitiin 1 157 000 käyntiä (2019: 1 663 000). Käynneistä lähes puolet, eli 535 000 tehtiin uimahalleihin ja maauimaloihin. Impivaaran uimahallissa ja sen kuntosaleissa tilastoitiin 354 270 asiakaskäyntiä (2019: 566 000).  

Liikuntapaikat olivat suljettuna yleisöltä 13.3. alkaen. Ulkoliikuntapaikat avattiin käyttöön 14.5. ja sisäliikuntapaikat 1.6. alkaen. Loppuvuodesta liikuntapaikat olivat suljettuina 16.–27.12. Lisäksi yli 20-vuotiaiden varatut liikuntapaikkavuorot peruttiin 3.12. alkaen huippu-urheilua lukuun ottamatta.    

Impivaaran uimahallin henkilökunta toteutti uimahallin sulkuaikana 133 virtuaalista jumppaa, joihin osallistui 2 630 live-katsojaa. Videoita oli tammikuun 2021 puoliväliin mennessä katsottu noin 129 260 kertaa ja ne ovat tavoittaneet yli 370 000 henkilöä.   

Kesällä Samppalinnan maauimalassa kävi 80 400 (2019: 124 800) ja Kupittaan uimalassa 41 370 uimaria (2019: 49 600). Vesijumppaajia uimalaitoksissa kävi 18 700.  

Muissa liikuntapaikoissa ja -palveluissa tilastoitiin 531 480 käyntiä (2019: 837 590). Luku ei kerro koko totuutta, sillä esimerkiksi kentistä ja kuntoradoista ei saada tilastotietoja.   

Kupittaan palloiluhalli oli käytössä 71 prosenttia aukioloajasta (2019: 74 %). Kupittaan urheiluhallissa kuntosali- ja yleisurheiluharjoittelukäyntejä oli 120 450, eli lähes puolet vähemmän kuin edeltävä vuonna. Impivaaran ja Varissuon jäähallien luistelijamäärä oli yhteensä 171 150 (2019: 208 200). Parkin tekojääradalla kävijämäärät nousivat ja luistelijoita oli 47 140 (2019: 36 500). Liikuntakeskus Alfassa käyntejä tilastoitiin 89 830.

Leudon talven takia yhtään luonnonjääkenttää ei pystytty jäädyttämään, eikä yhtään luonnonlumilatua voitu tehdä. Impivaaran Nunnavuoren tykkilumiladulla hiihdettiin vain viikon ajan (2019: 14 viikkoa). Impivaaran suksivuokraamo oli kiinni koko talven. 

Kesällä rantavalvonta-aikana Ekvallan, Ispoisten ja Saaronniemen uimarantojen valvotulla ranta-alueella oli 52 070 kävijää (2019: 43 200).

Liikuntapaikkojen sulkuaika vähensi huomattavasti liikunnallisen elämäntavan yksikön tapahtumiin ja palveluihin osallistujien määrää. Osallistujia oli 90 435 (2019: 161 785).

Koululaisten harrastekerhokäyntejä kertyi noin 27 690. Lasten liikunnan ihmemaassa kävijämäärä oli yli 12 000 ja Mihi-liikuntaryhmissä käyntikertoja oli noin 3 550. Koululiikunnassa kilpailuihin osallistui 1 950 oppilasta ja harrastetoimintaan 2 430. Turun Liikkuvan koulun harrasteliikuntaryhmissä liikkui 27 689 lasta ja nuorta. Kupittaan luistinvuokraamon välineillä luisteli 1 320 alakoulujen ja 1 220 yläkoulujen tai lukion oppilasta. 

Uimarannoilla käytiin kesällä ahkerasti. Kuva: Annika Kujanpää

Nuorisopalvelujen kävijämäärät  

Turun kaupungin nuorisopalvelujen toimipisteissä vierailtiin koronavuonna 2020 yhteensä 261 000 kertaa. Luku on lähes 360 000 käyntikertaa vähemmän kuin vuonna 2019.  

Esimerkiksi Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuiston ovet kävivät viime vuoden aikana 40 000 kertaa (2019: 122 000). Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa laskettiin kaikkiaan 27 000 käyntiä (2019: 62 000). 

Alueelliset nuorisotilat toimivat tärkeinä nuorten olohuoneina. Esimerkiksi Turun suurimmassa nuorisotilassa Runosmäessä käytiin viime vuonna 36 000 kertaa ja Varissuon nuorisotilassa 17 000 kertaa. 

Musiikkitoimintatila Auran Panimossa oli 19 000 (2019: 45 000) ja Skeittihalli Cubessa 18 000 (2019: 25 000) kävijää.  

Poikkeusoloista huolimatta nuorisopalvelut on kehittänyt uusia kohtaamisen muotoja esimerkiksi katutyössä ja verkossa. Sähköisesti eri palveluissa on viime vuonna kohdattu 17 000 nuorta ja livestriimaukset ovat keränneet 5000 kuulijaa ja katsojaa.  

Lisäksi lasten ja nuorten harrastamista ja mielekästä vapaa-ajanviettoa on edistetty Turussa aktiivisesti kesästä 2020 alkaen toimialojen välisellä yhteistyöllä. Avointa ja maksutonta Kiva loma kulmilla -toimintaa järjestettiin kesällä ja syyslomalla ensimmäistä kertaa. Lomatoiminta keräsi poikkeusvuonna yhteensä 5700 osallistujakertaa. Kiva loma kulmilla saa jatkoa tulevaisuudessakin koululaisten loma-aikoina. 

Kivakesä kulmilla -zumbaa Lausteella, Kuva: Eeva Hämäläinen

Heinäkuu toi kävijöitä museoihin  

Turun kaupungin omistamissa ja ylläpitämissä museoissa sekä Brinkkalan talossa vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä 291 023 asiakasta. (v. 2019: 406 005). Museokortin suosio kasvoi kaikissa Museokeskuksen maksullisissa toimipaikoissa. Maksullisissa museokohteissa vieraili yhteensä 40 067 museokorttilaista, eli enemmän kuin joka viides asiakas (22 %).  

Kävijöitä oli Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa 14 926 (2019: 19 876), Biologisessa museossa 15 370 (2019: 14 114), Brinkkalan galleriassa 7 217 (2019: 52 542), Kuralan Kylämäessä 105 138 (2019: 109 780), Luostarinmäellä 30 784 (2019: 51 999), Turun linnassa 92 112 (2019: 144 063) ja WAMissa 25 476 (2019: 43 635).   

Kuralan Kylämäen pehtoorin seikkailut ihastuttivat Facebookissa. Kuva: Turun museokeskus 

Poikkeusvuosi toi tullessaan tarpeen yhä laajemmalle palvelukokonaisuudelle sosiaalisen median kanavissa ja muissa digipalveluissa. Merkittävin digitaalisen yleisötyön loikka otettiin Apteekkimuseossa. Museo esiteltiin yhtenä Vuoden museo 2020-finalistina uudessa Digimuseo.fi-palvelussa, jossa museon näyttely ja interiööri ovat saavutettavissa 360° virtuaaliesittelyinä. Museokeskuksen YouTube-kanavalle julkaistu sisältö keräsi vuoden 2020 aikana 34 000 katselukertaa. 

Turun linnassa avautui kesäkuussa sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin elämäntyötä esittelevä näyttely sekä laaja kokoelmanäyttely Pohjoisessa näyttelyhallissa. Anneli Nygrenin ja taiteilijaryhmä Hyäryllistä retrospektiivit olivat esillä WAMissa, ja syksyllä museossa avattiin kansainvälisesti merkittävän italialaistaiteilija Rosa Barban näyttely. WAMx-tilassa oli esillä Sencer Vardarmanin, Elina Vainion ja Ulrike Mohrin näyttelyt.

Heinäkuussa suosittuja olivat erityisesti Luostarinmäki ja Turun linna, jotka ylittivät viime vuoden heinäkuun kävijämäärän. Elokuussa kävijät pääsivät jälleen osallistumaan museoiden opastetuille kierroksille ja muun muassa 80-vuotisjuhlavuottaan viettävän Luostarinmäen Käsityötaidonpäiville sekä museokorttelin Luostarinmäki Folk! -minifestareille. Valokuvataiteilija ja kirjailija Heikki Willamon Myyttinen matka -valokuvanäyttelyyn pääsi tutustumaan Biologisessa museossa.