Turun lähiörakentamisen kokonaiskuva yksissä kansissa

Turun kaupunkiseudun lähiörakentamisen eri vaiheista on julkaistu ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys. Turun lähiöt – aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla -teokset ovat kirjoittaneet turkulaiset tietokirjailijat Petri Aalto ja Mikko Laaksonen. Kirjan on kustantanut Kustannus-oy Sammakko.

Turun lähiöt esittelee vuosina 1950-1985 Turun seudulle rakennettujen lähiöiden toteutushistorian, suunnittelun, rahoituksen, markkinoinnin ja palvelut. Kerrostalovaltaiset lähiöt syntyivät sotien jälkeen tarpeeseen, joka muodostui asuntopulasta ja kaupungistumisen kiihtymisestä. Mallia aluerakentamiseen ja elementtituotantoon haettiin ennen kaikkea Yhdysvalloista, elementtituotantoon myös esimerkiksi Ranskasta.

Turussa toimi lähiörakentamisen kiivaimpina aikoina 1960- ja 1970-luvuilla useita rakennusliikkeitä, joilla oli myös valtakunnallista merkitystä. Hartela, Puolimatka, Rakennus Oy ja Ruola olivat mukana rakentamassa lähiöitä myös muissa kaupungeissa.  

Valtaosa lähiöistä rakennettiin hyvin toimeentulevalle työväestölle ja keskiluokalle omistusasunnoksi. Yhteiskunta tuki asunto-osakkeen hankintaa verovähennyksin ja asuntolainoin. Lähiörakentamista ohjasivat mm. Asuntohallituksen ja Aravan ohjeet.

Ensimmäinen Turkuun rakennettu lähiö oli Patterinhaka, jossa 1. rakennusvaihe saatiin valmiiksi vuoden 1954 lopulla.

Merkittävä osa Turun lähiörakentamisesta perustui aluerakentamissopimuksiin, joita kunnat ja rakennusliikkeet sopivat. Esimerkiksi vuonna 1963 solmittiin sopimukset, jotka koskivat mm. Hannunniittua, Vienolaa, Ispoista, Uittamoa ja Kuralaa.

Myös myöhemmin rakennettujen, Turun suurimpien lähiöiden, Varissuon ja Runosmäen rakentaminen perustui aluerakentamissopimuksiin.

Turun lähiöt -kirjan tekijät Petri Aalto (oik.) ja Mikko Laaksonen.