Lisätiedot
Lonkkamurtumapoliklinikka toimii osoitteessa Luolavuorentie 2 (Mäntymäen sairaala-alueen rakennus 16)
- Prosessiin ohjataan sairaalasta kotiutuessa lonkkamurtuman jälkeen
- p. 02 266 2345
Jatkokuntoutusta voidaan nyt tarjota yksilöllisen tarpeen mukaan ja tasa-arvoisesti kaikille ikääntyneille lonkkamurtuman sairastaneille. Mallia toteuttaa Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksessa lokakuusta asti toiminut lonkkamurtumapoliklinikka yhteistyössä moniammatillisen Kotikuntoutuskeskuksen kanssa.
Lonkkamurtuman sairastaneen potilaan kotiutuessa Kotikuntoutuskeskus sopii hänen kanssaan lonkkaprosessin jatkoseurannoista ja kuntoutuksesta.
Jos kuntoutujan toimintakyky on jo kotiutuessa kohenemassa, voidaan alkuun päivittää omatoimisia kuntoiluohjeita ja järjestää fysioterapeutin kontrolli testeineen ennen 2- 3 kk sairaalasta kotiutumisen jälkeen toteutuvaa lääkärin poliklinikka-aikaa. Jos taas toimintakyky sitä vaatii, voidaan heti alkuun järjestää moniammatillinen aktiivikuntoutusjakso tukemaan kokonaisvaltaista kuntoutumista.
Lonkkaprosessin aikana sairaanhoitaja ohjaa kuntoutujaa tarvittavien lisätutkimusten toteutumisessa ja tekee lonkkapoliklinikan käyntiä varten laajempia selvittelyitä ja testejä.
On tärkeää kartoittaa prosessin aikana liikuntakyvyn lisäksi kaatumisille altistavia tekijöitä, kuten mahdollisia muita sairauksia tai haasteita kognitiossa, ravitsemuksessa, lääkityksessä tai arjen sujuvuudessa.
- On tärkeää kartoittaa prosessin aikana liikuntakyvyn lisäksi kaatumisille altistavia tekijöitä, kuten mahdollisia muita sairauksia tai haasteita kognitiossa, ravitsemuksessa, lääkityksessä tai arjen sujuvuudessa. Yhteistyötä tehdään prosessin aikana tarpeen mukaan kotihoidon ja kuntoutujan omaisten kanssa, Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen geriatrian erikoislääkäri Marie Nylund toteaa.
Fyysisessä harjoittelussa voidaan fysioterapeutin tai kuntouttavan lähihoitajan kotikäyntien lisäksi hyödyntää kuntoutuskeskuksella toimivaa voima-tasapainoryhmää tai ohjauskäyntejä muille kuntosaleille. Lisäksi on tarjolla uutena vaihtoehtona etäkuntoutusta nettiyhteyden ja älylaitteen kautta. Kuntoutuja voi lainata älylaitteen Kotikuntoutuskeskukselta. Kuntoutuksen sisältö tuotetaan ammattilaisten yhteistyönä.
Toipumista seurataan toimintakykytesteillä
Kuntoutujan toipumista seurataan toimintakykytesteillä koko lonkkaprosessin ajan. Hoitaja on aluksi tiheästi yhteydessä kuntoutujaan, myöhemmin 4 ja 9 kuukauden kohdalla. Fysioterapeutti testaa kuntoutujan alkuvaiheessa ja on yhteydessä jatkokontrollien merkeissä puolen vuoden ja vuoden jälkeen.
Kuntoutusjaksoon sisältyy noin 2–3 kuukauden päähän kotiutumisesta ajoittuva kontrollikäynti poliklinikalla, jossa kuntoutuja tapaa geriatrin johtaman moniammatillisen tiimin.
- Ennen vastaanottoa fysioterapeutti ja hoitaja tekevät prosessiin kuuluvat testaukset. Kuntoutujalta otetaan tarvittaessa lisää laboratoriokokeita, Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen sairaanhoitaja Johanna Erkkilä kertoo.
Vuoden aikana on tavoitteena saavuttaa murtumaa edeltävä toimintakyvyn taso sekä kartoittaa kaatumisriski ja siihen vaikuttavat tekijät ja ehkäistä uusia vammoja.
- Vuoden aikana on tavoitteena saavuttaa murtumaa edeltävä toimintakyvyn taso sekä kartoittaa kaatumisriski ja siihen vaikuttavat tekijät ja ehkäistä uusia vammoja, Marie Nylund jatkaa.
Jokaiselle suunnitellaan yksilöllinen kuntoutusjakso
Uusien kaatumisten ja murtumien riskin vähentäminen on yksi lonkkaprosessin tärkeimmistä tehtävistä. Tähän pyritään kotiympäristön turvallisuutta parantamalla esimerkiksi apuvälineiden avulla.
Kuntoutujan lihaskunnon ja tasapainon koheneminen vähentää myös kaatumisriskiä. Ravitsemuksen riittävyys, proteiinipitoisuus ja riittävä kalsiumin- ja D-vitamiinin saanti ovat myös kaatumisten ja murtumien ehkäisyn näkökulmasta tärkeitä asioita. Ravitsemusta arvioidaankin jakson aikana useasti niin mittarein kuin ravitsemuspäiväkirjan kautta, ja ravitsemusta tuetaan konkreettisin toimin.
Arjen mahdollinen avuntarve selvitetään, ja tavoite toki on, että kuntoutuksen myötä kuntoutuja jälleen selviytyisi arkiaskareistaan kuten ennen murtumaa. Kuntoutuja voi käyttää myös pitkäaikaisesti lonkkahousuja, jotka suojaavat lonkkaa kaatumistilanteessa, jos kaatumisriski ei esimerkiksi kroonisen sairauden vuoksi muilla kuntoutustoimenpiteillä merkittävästi väisty.
- Terveen henkilön lonkan ei pitäisi kaatuessa murtua. Siksi selvitämme poliklinikalla, miksi murtuma on aiheutunut ja onko taustalla aiempiakin murtumia. Lisäksi tutkitaan laajasti, onko potilaan luustoa heikentävää sairautta ja tarvitaanko luustoa vahvistavaa lääkettä, Marie Nylund listaa.
Myös lääkkeisiin, hampaiden kuntoon, arjen hallintaan, tupakointiin ja alkoholin käyttöön huomio
Uusia kaatumisia ehkäistään myös selvittämällä potilaan käyttämät lääkkeet. Onko potilaalla käytössä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja millainen yhteisvaikutus lääkkeillä on potilaan vointiin?
Lonkkaprosessin aikana myös hammaslääkäri tarkistaa potilaan suun. Hampaiden kunnolla on iso vaikutus potilaan yleisterveydentilaan ja ravitsemukseen. Suun alueen tulee olla terve myös luustolääkityksen turvallista aloitusta varten.
- Kuntoutusprosessin aikana pyritään selvittämään myös mahdollisia muistiin tai muuhun arjenhallintaan liittyviä haasteita, sillä usein lonkkamurtuma kulkee käsikädessä laajemman elimistön haurastumisen, gerastenian tai liitännäissairauksien kanssa, Nylund sanoo.
Lonkkaprosessissa myös kuntoutujan mahdollinen tupakointi ja alkoholinkäyttö kartoitetaan. Kuntoutujaa tuetaan näiden murtuman paranemista häiritsevien ja uusille murtumille altistavien tekijöiden vähentämisessä.
Lonkkamurtumapolin kuntoutujina jo olleet potilaat ovat olleet tyytyväisiä.
Nyt hekin, joilla ei ole kotona ulkopuolista apua esimerkiksi kotihoitoa, voivat asua kotonaan turvallisemmin lonkkamurtuman jälkeen.
- Nyt hekin, joilla ei ole kotona ulkopuolista apua esimerkiksi kotihoitoa, voivat asua kotonaan turvallisemmin lonkkamurtuman jälkeen, Erkkilä ja Nylund iloitsevat.
Lonkkamurtumapoliklinikan seurantaan kutsutaan tällä hetkellä ne turkulaiset, jotka eivät ole jo kotisairaanhoidon lääkärin omapotilaita, vaan asioivat terveysasioissaan terveysasemalla tai yksityissektorilla.
Kotisairaanhoidon lääkärin hoidossa oleville kuntoutujille kehitetään ajankohtaisesti omaa seurannan kuntoutuksen malliaan.
Osa Turun kaupungin kehittämisohjelmaa
Lonkkamurtumapotilaan sairaalahoidon jälkeinen kuntoutus on mallinnettu osana sairaalapalvelujen ja VSSHP:n yhteistä Lean-projektia sekä osana Turun sairaalapalveluiden kehittämisprojektia. Osana projektia Turun kaupunkiin on luotu lonkkamurtumapotilaan jatkokuntoutuksen yhtenäinen malli. Geriatristen ja kuntouttavien palveluiden ylilääkäri Taru Falenius on toiminut lean-projektissa projektipäällikkönä.
Osa kehittämisohjelmaa on myös ortopedisen hoidon kehittämisen yhteydessä käynnistetty, myös yhdessä VSSHP:n kanssa suunniteltu lonkkaliukumäki. Se mahdollistaa entistä laadukkaamman ja oikea-aikaisemman lonkkamurtumapotilaiden hoidon. Lonkka-liukumäessä on keskeistä lähetteettömyys ja potilaiden keskittäminen yhdelle osastolle (ortopedinen kuntoutusosasto), oikea-aikainen siirtyminen (toisen postoperatiivisen päivän jälkeen) siirtotiedon välittyminen ennakoiden.