Hyvinvointitoimialan kehittämis- ja sopeuttamisohjelmalla haetaan palvelujen parempaa vaikuttavuutta ja talouden tasapainoa. Kehittämistä tehdään palveluissa, joissa toimenpiteet tuovat säästöjä sekä rakenteet saadaan paremmin vastaamaan ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen.

Ikääntyneiden kuntoutus siirtyy kotikuntoutuskeskuksiin

Hajanaisesti eri yksiköissä sijainneet ikääntyneiden kuntoutuspalvelut kootaan kotikuntoutuskeskuksiin, jolloin usean ketjutetun palvelun sijaan kuntoutuja saa palvelua yhdestä kanavasta. Yhtenäiset palvelut vähentävät toistuvia arviointeja ja tähän kuluvaa resurssia. Myös jonottaminen palveluiden väliltä poistuu. Kuntoutuksesta tulee oikea-aikaista ja vaikuttavaa.

Ikääntyneiden kotikuntoutuskeskuksia perustetaan kolme, kaksi niistä avautuu Mäntymäkeen ja yksi Valio-Centeriin.

- Keskuksissa on ryhmämuotoista kuntoutusta sekä yksilökuntoutusta keskuksen lisäksi kuntoutujan kotona, ylilääkäri Taru Falenius kaupungin terveyspalveluista toteaa. 

Kuntoutus on monialaista ja eri ammattiryhmistä kuten fysio- ja toimintaterapeuteista, lähi- ja sairaanhoitajista, geriatrista ja geronomeista koostuvat tiimit takaavat kuntoutujalle laaja-alaisen geriatrisen arvioinnin ja toimenpiteet.

- Tavoittelemme asiakkaiden toimintakykyä ja vähennämme raskaampien palveluiden, kuten sairaalahoidon käyttöä. Kuntoutuksen vaikuttavuuteen investoimalla vaikutetaan myös ikääntyneiden muiden palveluiden kysyntään, Falenius jatkaa.

Kotikuntoutuskeskusten tavoitteena on lisätä asiakkaiden omatoimisuutta ja vähentää kustannuksiltaan korkeiden korjaavien erityispalveluiden käyttöä. Fysioterapeutti Paula Kormano Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksessa.

Osastohoidosta resursseja kotona tapahtuvaan hoitoon

Sairaalapalveluissa tehtävän kehittämistyön tavoitteena on turvata oikea-aikainen ja laadukas sairaalapalvelu sekä parantaa potilaiden asiakaskokemusta mm. hoitopolkuja sujuvoittamalla ja toimintaa yhdenmukaistamalla.

Esimerkiksi sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastoista on siirrytty geriatriseen, medisiiniseen ja palliatiiviseen hoitoprosessiin. Sairaalaan on myös avattu infektio-osasto, jossa hoidetaan infektiopotilaita tarkoitukseen suunniteluissa tiloissa korkealla hoidon laadulla korona-ajan jälkeenkin.

- Kun hoito perustuu potilaan hoidon tarpeeseen, henkilöstön määrä, osaaminen, toimintamallit sekä tilat tukevat laadukasta hoitoa. Tutkimus, hoito ja kuntoutus järjestetään asiakaslähtöisen ajattelun mukaisesti yhdessä yksikössä. Vakioitu toiminta lisää laatua ja vähentää hukkatyötä, projektipäällikkö Terhi Painilainen toteaa.

Kun potilaat eivät enää joudu jonottamaan sairaalan osastolta toiselle, myös hoitojaksot lyhenevät.

Osastohoitopaikkojen vähentäminen vapauttaa henkilöstöresurssia, jota siirretään vahvistamaan avohoitoa ja kotiutumista tukevia palveluja esimerkiksi kotisairaalaa ja muistipoliklinikkaa sekä osastoja, jotta hoito ja kuntoutus olisi intensiivisempää.

Kotisairaalassa on otettu käyttöön antibioottia annostelevat pumput, joilla voidaan säästää päivittäistä työaikaa ja myös helpottaa potilaan arkea. Tarvitaan vain yksi antibioottipumpun vaihtokäynti potilaan luona päivässä aiemman kolmen sijaan. Sairaanhoitaja Toni Järvinen lähdössä kotikäynnille.

Juttu on julkaistu Turkupostissa 1/2021.