Miten kulttuurihyvinvointi toteutuu Turussa, kun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee kuluneeksi 10 vuotta? Juttusarjan toisessa osassa vinkataan koronavuoden innoittamista taidekentän digitoteutuksista.

Kulttuurihyvinvoinnin juttusarja

Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. ”Kulttuuri tekee hyvää” oli kulttuuripääkaupunkivuoden pääviesti, ja se säilyy myös 10-vuotisjuhlavuoden ykkösteemana. Tässä juttusarjassa kerrotaan, miten kulttuuri tekee hyvää turkulaisten arjessa tänä päivänä.

Osa 1: OmaKirjasto tuo kulttuurin kotisohvalle
Osa 2: Tanssiteatterista kuoromusiikkiin – taidetta kotoa käsin

Turkulaiset taidekentän toimijat ovat löytäneet koronapandemian aikana monenlaisia keinoja tuoda taidetta katsojan kotisohvalle. Kulttuurista pääsee osalliseksi niin ilmaisten kuin maksullisten digisisältöjen kautta.  Astu teatterin maailmaan, jammaile jazzin tahtiin, seuraa reaaliaikaisia tanssiharjoituksia, ja kuule miten graafikon kädenjälki syntyy. Virtuaaliset videotaideteokset innostavat katsojaa itsekin osallistumaan.

– Näinä aikoina verkkotuotantojen merkitys taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin mahdollistajana korostuu, sillä esityksiä ei voi kokea paikan päällä, sanoo Aurinkobaletin toiminnanjohtaja Sami Skantsi.

Nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri Aurinkobaletti tarjoaa sivuillaan kahta ostettavaa tallennetta. Koko perheen tanssisatu Kuinka kiivetä kukkulalle – ja sieltä alas saa miettimään yhteistyön voimaa (kuva yllä). Urmas Poolometsin teoksen koreografia on tehty turkulaisten koululaisten supersankariliikkeiden pohjalta. Patrick Di Quiricon tanssiteos Emho taas on syväluotaava tutkimusmatka meihin itseemme.

Entä miten tanssiteos syntyy? Tähän tarjoaa vastauksen viime keväästä asti jatkunut Aurinkobaletin Facebookissa striimattava AB-live. Perjantaisin voi nähdä treenejä, joissa harjoitellaan esimerkiksi koreografi Jorma Uotisen johdolla teosta kokonaisuudesta 40 auringon vuotta. 

– Olemme saaneet AB-livestä ja tallenteista runsaasti hyvää palautetta, ja verkkotuotannot jäävät osaksi toimintaamme myös koronapandemian jälkeen, kertoo Skantsi.

Linnateatterin Etusivun juttu -lastennäytelmässä Herra Hakkarainen (Nestori Kyyrä) ottaa selfien sometähden (Kalle Tulander) kanssa. Kuva: Peter Sebastian

Osallistu teokseen

Linnateatteri on aloittanut esitysten striimauksen verkkoon Sohvateatteri-konseptilla. Lasten näytelmien pariin pääsee kahdella teoksella. Mauri Kunnaksen tekstiin pohjautuva Etusivun juttu tarjoilee menevää musiikkia ja hauskan juonen lehden teon parissa, ja samalla voi oppia medialukutaidosta. Suosittu Tatu ja Patu, syömään! kutkuttaa nauruhermoja ruokatietoudella: arvioiden mukaan näytelmä on kerännyt ruutujen ääreen jo yli 10 000 ihmistä.

Menestyskomedia Miehenkäyttöopas – 10 tapaa selvitä arjesta heittää ennakkoluulot romukoppaan, kun lavalla kohdataan lapsen tasolle taantuva keski-ikäinen mies. Itsenäisessä jatko-osassa Appivanhempien ABC – 10 tapaa selvitä! pureudutaan siihen, miten appivanhempia voi lähestyä turvallisesti.

TEHDAS teatterilta voi ostaa lipun striimiin Hamilton-manaatin vaikea elämä – road trip kartalta kaaokseen. Episodimuotoinen videoruno on saanut inspiraationsa korona-ajan arvaamattomuudesta ja kysyy: mitä on tuntematon meissä?

Poikkeus-tila-taideteokset kutsuvat katsojaa itsekin tekemään asioita yksin tai yhdessä muiden kanssa. Korona-ajan innoittamia virtuaalisia miniatyyriteoksia löytyy TEHDAS teatterin sivuilta ilmaiseksi 12 kappaletta. Ismael Falken Vessapaperi vanhin voitehista antaa vinkkejä, miten piilottaa ja naamioida vessapaperirulla. Kolikonheitto-teos taas pyytää miettimään kysymystä, jonka äärellä haluaa olla. Kun heittää kolikkoa, selvittää luvun taulukosta ja lähettää sen tekstiviestillä, saapuu omaan kännykkään jonkinnäköinen vastaus.

TEHDAS teatterin Kolikonheitto-teoksessa tarvitaan taulukkoa, kolikkoa ja kännykkää. Kuva: Annina Ranimo

Äänet kuuluviin

Varsinais-Suomen osallistavan taiteen keskus Framil ry:n sivuilta on kuunneltavissa Kotimatka?-kuunnelma. Se on koostettu turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten maahanmuuttokokemusten pohjalta.

– Lähtökohtana on ajatus monikulttuurisesta rinnakkaiselosta. Kulttuurihyvinvoinnin kestävä rakentaminen vaatii myös yhteiskunnan moninaisuuden tunnistamista ja tunnustamista ja kaikenlaisten ihmisten kunnioittamista, pohtii Framil ry:n puheenjohtaja Seija-Leena Salo.

Kuunneltavien ja katseltavien teosten ääreen pääsee myös Runoviikko ry:n YouTube-tilillä, josta löytyy paljon runovideoita. Runoviikko ry järjestää Runoviikko-festivaalia ja muita runotapahtumia, tililtä voikin löytää näissä tapahtumissa tai muualla kuvattuja runoilijoiden esittämiä runoja. Tililtä voi katsoa vaikkapa Susinukke Kosolan runon Vuokaaviomiehet ja Elina Laineen runon Viimeinen työpäivä.

Myös kirjallista ilmaisua edistävä yhdistys Kirjan talo – Bokens hus toteutti viime syksynä Runon Turun valloitus -runovideosarjan, joka on vapaasti nähtävissä YouTubessa. Runoilijat lausuivat tekstejä, joilla on kaikilla jokin kytkös Turkuun tai turkulaiseen paikkaan.

Runoilija Elina Sallinen esittää runonsa Keskenjääneitä havaintoja merestä Turun Ruissalossa. Kuva: Annina Ranimo

Kurkistus taiteen kulisseihin

Galleria Joella aloitti viime vuonna Kilauta graafikolle -videosarjan YouTubessa, jossa galleriakoordinaattori Milla Niemi soittaa taitelijoille. Katsojat ovat saaneet esittää kysymykset Facebookissa, ja niistä selviää vaikkapa miksi graafikko Petra Kallion teoksissa toistuvat usein luurangot ja minkä eläinten jälkiä näkyy Tiina Vainion teoksissa. Yleisöä on myös kiinnostanut miten kollaasityyppiset teokset rakentuvat tai miten saada vettä hylkivä pinta puulevylle.  

Myös B-gallerialta on tulossa tänä vuonna keväästä eteenpäin neljä videota taiteilijatapaamisista. Gallerian aktiivi Anna-Kaisa Vuonokari haastattelee uransa alkuvaiheella olevia taiteilijoita kuten Milla-Kariina Ojaa ja Viljo Pertolaa. B-gallerian näyttelyissä tullaan käsittelemään mm. kehollisuutta, ihmisen suhdetta luontoon ja teknologiaa koskettavia aiheita. Tapaamiset sekä striimataan suorana verkkoon että niistä tehdään erilliset videot, kannattaakin seurailla B-gallerian nettisivuja ja somea.

Flame Jazzin konsertit striimataan Bar Ö:stä. Kuva: Sanna Vartiainen

Jazzia ja kuoromusiikkia

Turkulaiselta musiikkikentältäkin löytyy striimattavaa sisältöä. Flame Jazz aloitti koronavuonna verkkokonsertit, jotka striimataan Bar Ö:stä livenä keikalla.fi-palvelussa. Toukokuussa lavan valloittaa jazz-taituri ja improvisaation mestari Kadi Vija yhtyeensä Key Project kanssa.

Myös kamarikuoro Key Ensemben tulkintoja pääsee kuuntelemaan YouTubessa ja Facebookissa. Viime vuonna huippukuoro julkaisi Kuorokalenteri 2020 -nimistä teossarjaa. Koronan kurittaessa normaalia konserttitoimintaa, kuoro julkaisee tänä vuonna kappaleita YK-teemapäivien ympärille.