Miten kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy Turussa kymmenen vuoden jälkeen? Juttusarjan toisessa osassa kerrotaan mistä löydät edelleen Turkua kaunistavat kirsikkapuut.

Pysyvät jäljet -juttusarja

Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Tässä juttusarjassa kerrotaan, mitä pysyvää vuosi 2011 jätti Turkuun.

Osa 1: Julkiset taideteokset muistuttavat kulttuuripääkaupunkivuodesta
Osa 2: Aurajoen kirsikkapuita tullaan katsomaan kauempaakin

Ensimmäiset kirsikkapuut ovat aloittaneet kukintansa tänä keväänä Turun keskustassa. Kulttuuripääkaupunkivuoden kirsikkapuutarha-hankkeessa puita istutettiin Aurajoen alajuoksulta Koroisiin asti peräti 222. Eri lajisten kirsikkapuiden kukinta-aika vaihtelee, joten kukinnasta voi päästä nauttimaan usean viikon ajan.

– Kuvatuin on ehkä Accolade -lajike kerroksellisilla vaaleanpunaisilla kukilla. Osaa lajeista ei oltu kokeiltu Suomessa aiemmin, mutta puut ovat menestyneet todella hyvin, kertoo puuasiantuntija Aki Männistö.

Suurin osa Aurajoen kirsikkapuutarhasta on koristekirsikkapuita, ja lajeja on vajaa 20. Ensin kukkivat kirsikkapuut Manillan kohdalla ja siitä kukinta siirtyy Aurajokea pitkin viimeisenä Koroisiin, jossa kukinta voi kestää vielä kesäkuun puolelle.

– Sibelius-museon kohdalta löytyy syötäviä hedelmäpuita kuten hapankirsikkaa, kirsikkaluumua ja kriikunaa. Paikalla sijaitsi 1700-luvulla kasvitieteellinen puutarha, jonne Pehr Kalm etsi ravintokasveja kuten hyötykirsikkapuita. Samoja lajikkeita istutettiinkin parikymmentä kulttuuripääkaupungin hankkeessa, sanoo Männistö.

Löydä kirsikkapuut kartalta

Martinsillan kohdalla kukkivat Yoshinonkirsikat vuonna 2018.

Kevään kuvatuin aihe

Turussa kasvaa ainoana kaupunkina Suomessa näin paljon kirsikkapuita keskusta-alueella. Niistä onkin tullut yksi tunnusmerkki Turussa, ja keväisin sosiaalinen media täyttyy kirsikankukkakuvista.

– On hauska seurata, kun Turun tuomiokirkosta tulee hääpari ja heistä otetaan kuvia kirsikankukkien alla. Tai kun vastasyntynyttä nostetaan kirsikankukkien sekaan. Viime vuonna, kun ensimmäinen kirsikankukka aukesi jo helmikuussa, kirsikankukkaa kuvaamaan tulleiden jono oli 50 metriä pitkä, muistelee Männistö.

Suurimmaksi osaksi Aurajoen kirsikkapuutarhahankkeen kustansi kaupunki, mutta sille antoi alkusysäyksen lääkäriasema Pulssi lahjottaessaan taimet. Koroisiin kirsikkapuiden taimet istutettiin asukastalkoilla.

– Molemmin puolin Koroisia Suomen keskeiseen kansallismaisemaan eivät sopineet pröystäilevät kirsikankukat, joten sinne istutettiin villikirsikkalajeja kuten valkokukkaista pilvikirsikkaa. Tiedän, että jotkut asukkaat ovat seuranneet omia puitaan jo kymmenen vuotta, kertoo Männistö.

Kirsikkapuita kasvaa sekä Lönnrotinpuistossa että toisella puolella Jokipuistossa Sibeliusmuseon kohdalla. Kuvassa Accolade-lajike.

Piknikille kirsikkapuun alle

Turusta löytyy kirsikkapuita kaiken kaikkiaan noin 1000 eri puolilta kaupunkia, ja niiden määrää on lisätty kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. Jos sää on lämmin eikä tuule, voi yhden kirsikkapuun kukinta kestää viikon. Rankkasateessa tai pakkasella kukinta voi olla ohi muutamassa päivässäkin.

– Ota vaikka piknik-kori ja kamera mukaan ja lähde Koroisiin nauttimaan kukinnasta. Siellä on kirsikkapuiden alla tilaa, vinkkaa maisema-arkkitehti Marie Nyman

Kirsikkapuita kannattaa mennä katsomaan Aurajokirantojen lisäksi etenkin Kupittaanpuistoon, puista suurin osa löytyy Kupittaanlähteen leikkipaikan vierestä. Lisäksi Jalava- ja Vahterapuiston yhdessä muodostavalla akselilla kasvaa viittä eri lajia useita kymmeniä puita. Kirsikkapuita on ympäri kaupunkia myös esimerkiksi leikkipuistoissa ja asuinalueilla.

– Asukkaat toivovat paljon kukkivia pienpuita: koristeomenapuita, luumuja ja kirsikoita. Ne ovat iloksi asukkaille ja hyönteisille, sanoo Nyman.

Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Tässä juttusarjassa kerrotaan, mitä pysyvää tuo vuosi jätti Turkuun.

Teksti: Annina Ranimo