Miten kulttuurihyvinvointi toteutuu Turussa, kun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee kuluneeksi 10 vuotta? Juttusarjan kolmannessa osassa kerrotaan, miten Tanssikummi® kannustaa mielenterveyskuntoutujia vuorovaikutukseen ja toimintaan.

Kulttuurihyvinvoinnin juttusarja

Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. ”Kulttuuri tekee hyvää” oli kulttuuripääkaupunkivuoden pääviesti, ja se säilyy myös 10-vuotisjuhlavuoden ykkösteemana. Tässä juttusarjassa kerrotaan, miten kulttuuri tekee hyvää turkulaisten arjessa tänä päivänä.

Osa 1: OmaKirjasto tuo kulttuurin kotisohvalle
Osa 2: Tanssiteatterista kuoromusiikkiin – taidetta kotoa käsin
Osa 3: Tanssikummi®n kanssa mielenterveyskuntoutuja voi päästä kiinni sanattomaan
Osa 4: Satuvideoista sirkustyöpajoihin – matalan kynnyksen kulttuuria lapsille 
Osa 5: Taidetta kotiin -hanke tuo taiteen iloa ikäihmisille
Osa 6: Elinvoimaa kulttuurista -tapahtumakokonaisuus tuo hyvinvointia ja taide-elämyksiä arkeen
Osa 7: Kulttuuria ja liikuntaa huokein hinnoin
Osa 8: Saavutettavat orkesterit -pilotti vei virtuaaliselle musiikkimatkalle läpi elämänkaaren
Osa 9: Sanataide kannustaa luovaan ilmaisuun
​​​​​​​
Osa 10: Hyvinvoinnin ideahaun oivallukset ilahduttavat monipuolisuudellaan

Läntisen alueen tanssikeskuksen tanssikummitoiminta kannustaa mielenterveyskuntoutujia hetkessä elämiseen, jossa voi syntyä spontaaneja luovia tilanteita. Merkityksellisissä hetkissä kylmät väreet voi mennä tanssikummillakin.

– Tanssikummitoiminnan perusidea on se, että me ollaan läsnä ja siinä läsnäolevassa kohtaamisessa voi tapahtua liikettä, taidetta tai mitä tahansa, sanoo tanssikummi Annastiina Love.

Tanssikummitoiminta on Läntisen tanssin aluekeskuksen kehittämä kulttuurihyvinvointipalvelu. Tanssikummeihin voi tällä hetkellä törmätä Mielenterveysyhdistys ITUn toiminnassa. Tanssikummit Annastiina Love, Joona Rytkönen ja Jonna Aaltonen tuovat kaivattua vuorovaikutusta korona-ajan keskelle.

– Tulee niin usein vastaan, että ihmiset sanovat, etteivät osaa tai saa tanssia, kun ei ole tanssija. Me haluamme kannustaa ja tuoda toiminnassa vahvasti esille, että kyllä osaat ja kyllä saat tanssia, sanoo Rytkönen.

Välillä tanssikummin kanssa voidaan vaikka pelkästään jutella ja seuraavalla kerralla kun kohdataan, se johtaa johonkin luovaan toimintaan. Koronan sulkuaika siirsi ITUn olohuoneen välillä kokonaan verkkoon. Tällä hetkellä tanssikummeihin voi törmätä sekä Zoom-alustalla ryhmissä että ITUn toiminnassa paikan päällä. Esimerkiksi luovan tanssin hetkeen on jokainen voinut osallistua tuolilla istuessa Zoomin kautta. Tanssikummilta voi myös varata yksilöajan.

Aikataulut löytyvät Facebookista Turun Mielenterveysyhdistys ITU -tililtä. ITUssa on Tanssikummi® -toimintaa vielä touko-kesäkuussa, ja elokuussa se jatkuu. Toukokuussa tanssikummeina ITUssa ovat Joona Rytkönen ja Amanda Vuori, Annastiina Love siirtyi tanssikummiksi lastensuojelun pariin. 

Tanssikummit Annastiina Love ja Joona Rytkönen sanovat, että toimintaan mukaan tulevan ei tarvitse tehdä tai osata mitään. Tanssikummit ovat mukana myös ITU:n ulkoiluissa koronarajoitusten puitteissa., by Annina Ranimo

Koko yhteisöä varten

Läntisen tanssin aluekeskuksen kahdeksan tanssikummia on toiminut niin vanhainkodeista kouluihin kuin sairaaloista lastenkoteihin. Osalla heistä on myös koulutusta ja kokemusta sosiaalialalta. Annastiina Love on tanssijan koulutuksensa lisäksi myös fysioterapeutti ja tanssinopettaja Joona Rytkönen opiskelee sosionomiksi. Läsnäolo muokkautuu kohteen ja ympäristön mukaan.

– Liikkeellä tanssikummin kanssa voidaan päästä kiinni asioihin, joihin ei sanallisesti pääsisi. Tanssin ja liikkeen avulla voidaan päästä kiinni asioihin, joille ei ole vielä sanoja, sanoo Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Meska.

Tanssikummien toiminta mahdollistuu tällä hetkellä ITUssa Turun kaupungin hyvinvoinnin ideakilpailussa jaettavien testamenttivarojen turvin. Läntinen tanssin aluekeskus sai myös Suomen Kulttuurirahaston Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan tanssikummien työhön tälle ja ensi vuodelle. Viime vuonna toteutetuissa piloteissa huomattiin, että sekä mielenterveyskuntoutujat että lastensuojelun asiakkaat hyötyvät tanssikummitoiminnasta.

–  Tanssikummi tulee osaksi koko yhteisöä. Kun yhteisössä on hierarkioita kuten hoitosuhteita, tanssikummi on kaikista rooleista vapaa ja vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa, niin asiakkaiden ohjaajien kuin hoitajien kanssa. Tanssikummi on avannut uudella tavalla kohtaamaan myös työyhteisön jäseniä keskenään, pohtii Meska.

Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Meska, tiedottaja Rosa Huuska ja palvelukoordinaattori Essi Erävesi toimivat Tanssikummien taustayhteisönä. Tanssikummitoiminta voidaan räätälöidä mille tahansa yhteisölle., by Annina Ranimo

Merkityksellisiä kohtaamisia

Ihanteellisissa olosuhteissa tanssikummista tulee yhteisöihin pitkäksi aikaa yhteisötaiteilija, joka on yleensä paikalla kuusi tuntia muutamana päivänä viikossa. Toiminta on taidelähtöinen hyvinvointipalvelu, jossa tulokulma taiteen tekemiseen ja luovuuteen on taiteen hyvinvointivaikutuksissa. Tanssikummin työ on hetken taidetta, jossa vuorovaikutus syntyy ja asiat tapahtuvat kuin itsestään.

– Tässä toiminnassa tapahtuva kohtaaminen, jossa toinen alkaa vaikka soittaa pianoa ja pyytää minua laulamaan ja syntyy spontaani esitys, voi tuntua itselle merkityksellisemmältä kuin teatterisali täynnä ihmisiä, pohtii Rytkönen.

Joskus ihmisellä voi olla selkä kipeä ja tanssikummin kanssa lähdetään miettimään, millaista liikettä lähdetään tekemään. Tai lapseen ei oikein saada yhteyttä, mutta piirtämällä se löytyy. Näissä toimintaympäristöissä tanssikummit noudattavat yhteisön vaitiolovelvollisuus- ja tietosuojaohjeistuksia ja allekirjoittavat asianmukaiset asiakirjat. Toiminta on eettisesti tarkkaa ja turvallisuus ja luottamus ovat toiminnan ytimessä.

–  Kun läsnäolossa alkaa syntymään liikettä, tulee kylmät väreet. Kyseessä on kohtaaminen, jossa pystyy syntymään jotain erityistä, mitä en itse pystyisi luomaan tanssisalissa, miettii Love.

Tanssikummit Jonna Aaltonen, Annastiina Love ja Joona Rytkönen muodostavat kehoillaan sanan ITU. Aaltonen on kisällinä tanssikummitoiminnassa., by Annina Ranimo

Kulttuurihyvinvointipalvelut uudelle tasolle

Sanna Meskan mielestä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on vaikuttanut merkittävästi Turun kulttuuriseen antiin. Meska seurasi etäältä kulttuuripääkaupunkivuotta 2011 ja muutti takaisin Turkuun 2016. Hän oli aiemminkin asunut Turussa.

– Ihan kuin olisi muuttanut uuteen kaupunkiin. Kulttuuripääkaupungin vaikutukset ovat syvemmällä kuin vain pinnallisissa asioissa. Turussa uskalletaan kokeilla rohkeasti, on tullut paljon uusia taiteen muotoja, taidetoimijoita ja taiteen tekemisen mahdollisuuksia. Samaan aikaan kun taidekenttä on kulttuuripääkaupunkivuoden seurauksena kehittynyt merkittävästi, on syntynyt haaste ylläpitää ja kehittää kenttää edelleen ja siihen tarvitaan tulevaisuudessa lisää resursseja, jotta Turku on jatkossakin kulttuuripääkaupunki.

Kulttuurihyvinvoinnin palvelut ovat Meskan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet ammattimaiselle tasolle. Nyt on esimerkiksi mahdollista suorittaa Turun ammattikorkeakoulussa kulttuurihyvinvoinnin ylempi AMK-tutkinto.

– Korona on nostanut esiin, kuinka merkityksellisiä kulttuurihyvinvoinnin palvelut ovat, joita voidaan toteuttaa joustavasti.

KohTalo D -hankkeessa Läntinen tanssin aluekeskus kehitti koronavuoden aikana tapoja, miten kohtaamisen taide loikkaa digitaaliseen maailmaan. Hanke tuotti konkreettisia välineitä ja keinoja, miten esimerkiksi työpaja- tai tanssikummitoimintaa voi järjestää digitaalisesti. Ei riitä, että läppäri vain laitetaan auki ja kamera päälle: teknisen arsenaalin lisäksi pitää räätälöidä toiminta digitaalisuuteen sopivaksi.

Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. ”Kulttuuri tekee hyvää” oli kulttuuripääkaupunkivuoden pääviesti, ja se säilyy myös 10-vuotisjuhlavuoden ykkösteemana. Tässä juttusarjassa kerrotaan, miten kulttuuri tekee hyvää turkulaisten arjessa tänä päivänä.

Teksti ja kuvat: Annina Ranimo