Joko olet kokeillut brodeerausta eli kirjontaa? Neulalla maalaamista tai piirtämistä! Acu pingere on latinaa ja tarkoittaa neulalla maalaamista – brodeeraamista, nykyisin kirjontaa.

Kirjonta on toki melko hidasta ja hieman kärsivällisyyttä vaativaa käsityötä. Samalla kirjonta kuitenkin rentouttaa mieltä ja sopii erinomaisesti hemmotteluhetkiin. Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen. Etupistoilla, varsipistoilla ja laaka- ja häivepistoilla pärjää jo pitkälle.

Kodin arkisia asioitakin on haluttu kaunistaa: asuja, liinavaatteita, pöytäliinoja, koristetyynyjä mitä erilaisimpia säilytyspusseja. Keittiön pyyheliinat peitettiin, kuten Iso-Kohmossa tälläkin hetkellä, kauniilla pyyheliinapeitteellä. Peite oli usein kuvioiltaan vuodenajan tai teeman mukainen.

Tässä kaksi kirjontaideaa:

  1. Museon opetuskokoelman pyyheliinapeitteen kissanpentukuvio. Varsi- tai etupisto toimii tässä kuviossa hyvin.
  2. ”Vapaa kirjontatyö” inspiraatiolähteenä Karin Vikstedtin vuonna 1951suunnittelema kukka-asetelma melko karkealle rohdinkankaalle, josta voi toteuttaa ikioman version. Tässä voit käyttää etu-, varsi-, ja häivepistoja.

Sitten vaan miettimään, mitä valmis tuotos tulee olemaan! Käyttöön, taikka sisustuselementiksi?

------------

Ote tietosanakirjasta: ”Kirjonta, kankaan (joskus nahan, paperin tms. aineksen) somistaminen erilaisin pistoin, jotka tehdään silmäneulalla (tai ompelukoneella) ja langalla. K.-työ pingotetaan usein ompelukehykseen. K.-lankana käytetään villa-, puuvilla-, pellava-, silkki- tai muita lankoja; myös nauhaa ja metallilankaa voidaan käyttää sekä lisänä helmiä, paljetteja, metallikierukoita ym. jopa jalokiviä.”

Kirjontatekniikat on tunnettu eri puolilta maailmaa, kuten Kiinassa, Lähi-Idässä, antiikin Egyptissä, pronssikaudella Pohjolassa, rautakaudella Pohjois- Euroopassa, Bysantissa... Kirjontatekniikoita ja -pistoja on satoja erilaisia eri kulttuureissa.

Gotiikan aikakaudella neulamaalaaminen kilpaili maalaustaiteen kanssa – kirjankuvituksista muraaleihin ja pensselillä maalattuihin ”tauluihin”. Englanti oli maailmankuulu, opus anglicanum, kirjontatöistään.

Helmiä ja jalokiviä yhdistettiin usein kirjontatöihin. Helmenompelija olikin arvostettu ammatti. Turussa on 1600-luvulla ollut helmenompelijatar, joka vuokrasi morsiamille koruja ja kruunuja.

Suomi on kirjontaperinteissä saanut vaikutteita sekä Ruotsista että Venäjältä.