Turun keskustan elinvoima on kääntynyt hienoiseen nousuun viimeisen vuoden aikana. Keskimäärin keskustojen elinvoimaluku laski 2,9 prosenttia, mutta Turussa se nousi 3,8 prosenttia. Tiedot perustuvat 32 kaupungin vuosittaiseen elinvoimalaskentaan.

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n elinvoimalaskennassa seurataan kauppojen, ravintoloiden ja tyhjien liiketilojen määrää. Turku on ollut mukana vuosittaisessa seurannassa vuodesta 2016 alkaen. Uusimmat Turun keskustan tiedot kerättiin huhti–toukokuussa 2021.

Turun keskustan elinvoimaluku on 3,33. Pidemmän, viimeisen kolmen vuoden aikavälin tarkastelussa, Turun keskustan elinvoimaluku ja tiiviysluku ovat heikentyneet, mikä johtuu lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden määrän vähenemisestä sekä tyhjien liiketilojen lisääntymisestä. Viimeisen vuoden aikana keskustan elinvoima on kuitenkin kääntynyt nousuun, mikä on hyvä saavutus muutostöiden keskellä ja poikkeukselliseen korona-aikaan.

Myös tiiviydellä on merkitystä keskustan elinvoiman kannalta. Tiivis keskusta parantaa asiakaskokemusta, palveluiden saavutettavuutta ja joukkoliikenteen kannattavuutta. Turun keskustan kaupallinen tiiviysluku 4,96, joka on vertailun kolmanneksi korkein, Helsingin (7,67) ja Tampereen (5,31) jälkeen. Tiiviysluku mittaa kauppojen ja ravintoloiden suhteellista osuutta tutkimukseen rajatun keskusta-alueen pinta-alasta.

 

Turun keskusta

2018

2019

2020

2021

Elinvoimaluku

3,68

3,39

3,21

3,33

Tiiviysluku

5,02

5,02

4,89

4,96

- Nyt julkistetut tulokset antavat positiivisen signaalin tulevaisuuden näkymistä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että suuret panostukset keskustaan alkavat näkyä konkreettisella tasolla. Keskustan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että yrittäjillä on uskoa tulevaisuuteen. Tätä kautta syntyy myös uusia investointeja keskustaan, summaa hankepäällikkö Kirsi Eronen Turun kaupungilta.

Tyhjien liiketilojen määrä on kääntynyt laskuun

Tyhjien liiketilojen määrä on kääntynyt laskuun viimeisellä tarkastelujaksolla. Niitä on nyt 10 vähemmän kuin viime vuonna.

Yhteensä liiketiloja laskettiin Turun keskusta-alueella olevan 1437 kappaletta, viisi vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Laskua selittävät mm. liiketilojen saneeraukset ja yhdistymiset.

Asteittain alamme näkemään remonttien valmistumisen vaikutuksia keskustassa.

- Turun keskusta on ollut suurten muutosten alla jo muutamia vuosia. Asteittain alamme näkemään remonttien valmistumisen vaikutuksia keskustassa. Tästä yksi esimerkki on tyhjien liiketilojen määrän pienentyminen, Eronen sanoo.

Tutkimuksessa lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden katsotaan vahvistavan keskustan elinvoimaa. Kolmen viimeisen vuoden, eli torin remontin aikana, lauantaisin palvelevien kauppojen määrä Turun keskustassa on vähentynyt, mutta verraten vähän keskustojen yleiseen trendiin nähden. Lisäksi elpymistä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana.

Keskustat elinvoimaistuvat investoiden viisaasti

Kauppa on keskustan kivijalka, mutta keskustan vetovoima tukeutuu myös monipuoliseen elämyksellisyyteen. Keskusta yrityksineen kilpailee kuluttajien kiinnostuksesta ja vapaa-ajasta.

- Suomen tulevaisuus on kaupungeissa, mutta kaupunkien tulevaisuus on etenkin elävissä keskustoissa. Keskustat ovat Suomen kaupunkipolitiikan ydin, EKK:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen väittää.

- Kaupungeilta odotetaan lähivuosina viisaita ja rohkeita investointeja. Vain näin keskustat voivat vahvistaa elinvoimaansa, Lemminkäinen sanoo.

Isoista kaupungeista Tampere ja Turku ovat jo panostaneet voimakkaasti keskustoihinsa. Elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelmsin mukaan niiden elinvoima kohentuu lisää tulevaisuudessa.

Elinvoimatiedot 2021