Turun kaupungin arvokkaat rantaniityt pysyvät avoimina laiduneläinten ansiosta. Elintilaa vapautuu lintujen lisäksi pieneliöille ja kasveille, jolloin luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Ota yhteys karjankasvattajiin, jos näet laidunalueilla:

  • eläimiä aitojen ulkopuolella
  • eläinten mahdollisia loukkaantumisia
  • eläinten häirintää

Laidunalueilla on kyltit, joissa yhteystiedot.

Laidunasioita Turun kaupungin puolesta hoitaa maatilaintarkastaja, p. 050 558 9143

Eläinten häirinnästä tulisi ilmoittaa välittömästi suoraan poliisille 112 tai

Turun kaupungin eläinhoitolaan p. 02 262 3110, 050 554 6394

Karjataidon nautoja Kuralan laitumella (Kuva: Rita Larjava, Mageekuva)

Vaikkei karjatiloille enää tänä päivänä pääse tutustumaan, on turkulaisilla kuitenkin hieno mahdollisuus tarkkailla laiduneläimiä kotikaupungissaan. Laidunmaita on 200 hehtaaria ja liki kaikki laitumet ovat helposti saavutettavissa Fölin reittien ja pyöräteiden varsilla. 

Laiduneläimet saapuvat 50–60 kilometrin säteellä Turusta. Eläimet valikoidaan laitumille maaston mukaan: lihakarja ruovikoille, lampaat kuiville niityille ja hevoset erittäin kuiviin kohteisiin. Laiduntaminen köyhdyttää niittyjen ja peltojen maaperää, kun kasvusto ei jää pelloille mätänemään. Samalla luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

- "Yhteistyökumppaneiden kanssa työskentely sujuu hyvin, saamme eläimet laitumille koko kasvukaudeksi eikä muuta hoitoa tarvita", kertoo maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudesta.

Lampaita ensimmäistä kertaa Pikisaaressa

Pikisaarelaiset pääsevät seuraamaan lampaiden elämää kotinurkillaan. Piilniemen tilalta Vehmaalta on tuotu 11 lammasta hoitamaan maisemaa ja ilahduttamaan ohikulkijoita Jakob Bremerin kadun varteen. Eläinten omistaja Anne Piilinen on saanut sovittua yhteistyöstä Pikisaaren kyläyhdistyksen kanssa. Yhdistyksen puuhamies Heikki Lempinen on ottanut yhdistyksen vastuulle Piilisten kotilampaiden hoidon kesän ajaksi.

Keskiviikkona lampaita olivat moikkaamassa Noel (7), Erik (8) ja Lilja (8). Lapset pyysivät kirjoittamaan lehteen, ettei aitaukseen saa mennä eikä lampaille antaa muuta kuin lehtiä. Lilja vannoo katsovansa lampaiden perään, jotta ne tulisivat ensi kesänäkin heidän kesälomansa iloksi Pikisaareen. Lilja on siskonsa kanssa antanut lampaille nimetkin.

- "Me päätettiin antaa näille nimet, koska me käydään täällä kuitenkin joka päivä eikä viitsitä kutsua näitä vaan lampaiksi. Tässä on Suklaa, Maija, Pörrö, Sulo, Verner, Valtter, Salama, Bella, Urho...", luettelee Lilja. 

Pikisaaren Liljan nimeämät lampaat Valtter ja Urho

Lapsiryhmien ilona jo kolmatta kesää Nummessa

Nummen kirjaston ja Turun Vesihuollon väliselle niitylle ja edelleen Halistenkosken yläjuoksulle jokirantaan on myös saatu kesälampaita. Lampaat palaavat kotitilalle Huittisiin vasta syksyllä, kun ruoka alkaa laitumelta loppua. Lampaita käyvät ahkerasti seuraamassa päiväkotien lapsiryhmät. Lasten riemu on syy, minkä takia karjankasvattaja Jaakko Ilvonen ei kiellä puiden ja voikukkien lehtien tarjoamista lampaille. Ilvosta ilahduttaa, miten hyvin lampaat on Nummella otettu vastaan.

- Moni käy päivittäin ohikulkumatkalla tervehtimässä lampaita ja ollaankin tultu tutuiksi toisillemme: alueen asukkaat, eläintenhoitajat ja lampaat, Ilvonen kertoo.

Kuralan historialliset laidunmaat

Kuralan Kylämäki on arvokas ympäristö laiduneläimille. Kuralassa on ollut karjaa jo rautakaudella ja Kaisa Hilska Karjataidon tilalta on syystäkin ylpeä voidessaan tuoda uhanalaisia suomalaisia karjarotuja Kylämäkeen. 

  • länsi-suomenkarja: ruskea
  • pohjois-suomenkarja: valkoinen ruskeilla pilkuilla
  • itä-suomenkarja eli kyyttö: ruskeakylkinen, muuten valkoinen

Bongaatko kyyttö-pojan, jolla on komeat kajalit silmiensä ympärillä?

Kylämäen 22 hehtaarin laajuisilla laidunmailla voi nähdä sonnien leikkiä ja mullistelua sekä poikapuolisten nautojen puskuja niiden harjoitellessa voimien mittelöintiä. Loppukesästä laitumille tuodaan myös lehmä-rouvia lisääntymään. Naudoilla riittää ruokaa laitumella, niitä ei saa ruokkia.

Karjataidon tilan 60 lammasta on luomukarjaa, ja niiden ruokavalio on tarkkaan säänneltyä. Koska lampaat uteliaina syövät, mitä niille tarjotaan, ei Kylämäessä saa lampaille syöttää mitään. Lampaan pötsi on herkkä ja pötsin mikrobistoa totutetaankin laidunruokaan yhden ja kahden tunnin mittaisista laidunjaksoista alkaen. Hilska muistuttaa, että pötsihäiriö on lampaalle hengenvaarallinen.

Lampaiden hoidon syventävä oppimäärä

Karjataito järjestää Kuralassa opaskierroksia pienryhmille turvallisesti ulkotiloissa. Kierroksella tutustutaan alueella laiduntavien lampaiden ja nautojen elämään ja hyvinvointiin, myös aitauksen sisäpuolella. Hilska esittelee kierroksella, miten maisemaa hoidetaan laidunnuksen avulla ja miten monipuolisesti hän käyttää paimenkoiria työssään. Kierroksen aikana on mahdollisuus päästä silittämään lampaita ja koiria. Tunnin kierrokselle pääsee aikuisen mukana yksi lapsi ilmaiseksi. 

Kylämäen kesäleirillä II (14.-18.6.) Hilska ohjaa yhden päivän, jolloin lapset pääsevät mukaan hoitamaan eläimiä ja rapsuttelemaan ponia ja työkoiria. Leirillä on vielä muutama paikka vapaana.

Aikuisille suunnattu kuuden tunnin kurssipäivä järjestetään myöhemmin kesällä. Kurssilla kerrotaan kaikki, mitä harrastelampuriksi ryhtymistä harkitsevan tulee tietää: lampaiden tarpeet, päivärytmi, elekieli, stressimittarit sekä olosuhteet, joiden avulla lampaat pystyvät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään.

Laiduneläimet kesällä 2021

Friskala, Kulho, Rauvolanlahti: Hereford-karjaa (Salmensuun tila, Sauvo)
Kuralan kylämäki: lampaita ja nautoja (Karjataidon tila, Liedon asema)
Kaarinan Vaarniemi: lampaita ja hevosia (Iloinen Lammas, Kemiö)
Kuusiston kartano: Hereford-karjaa (Salmensuun tila, Sauvo)
Hirvensalon Särkilahti: hevosia (Iloinen Lammas, Kemiö)
Ruissalo: lampaita, hevosia ja ylämaankarjaa (Iloinen Lammas, Kemiö ja Heli's Highland, Paimio)
Paattinen, Paattistenjoki: hevosia (Iloinen Lammas)
Nummi: lampaita (Ihantolan lammastila, Huittinen)
Pikisaari: lampaita (Piilniemen tila, Vehmaa)