Lepakkotutkija Thomas Lilley on tyytyväinen mies. Eurooppalaisen lepakkotutkimuksen järjestön kongressi ”15th European Bat Research Symposium 2021” on toteutettu Turusta käsin onnistuneesti ja juuri kerätty palaute on loistavaa. EBRS -kongressi järjestetään kolmen vuoden välein ja sillä on pitkät perinteet, sillä lepakkotutkijat ovat kokoontuneet säännöllisesti jo vuodesta 1970 alkaen.

Turkulaisten tutkijoiden tavoite 2010-luvun alussa oli hakea kongressia ja sitä kautta nostaa suomalaisen lepakkotutkimuksen tunnettuutta sekä muodostaa uusia verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia.

Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti, akatemiatutkija Thomas Lilley ja Turun yliopiston dosentti Eero Vesterinen saivat lepakkotutkimuksen kongressin järjestämisoikeuden jo vuonna 2014 Kroatiassa. Kongressi järjestettiin vuonna 2017 Baskimaassa ja sen jälkeen pandemia muutti suunnitelmat. EBRS siirtyi vuodesta 2020 toukokuulle 2021 ja samalla täysin virtuaaliseen muotoon. Projekti oli alusta alkaen mittava ja kunnianhimoinen. Suomalaiset järjestäjät olivat Turun yliopiston ja Helsingissä sijaitsevan Luonnontieteellisen keskusmuseo LUOMUS:in asiantuntijoita mutta tieteellisessä komiteassa vaikutti peräti 29 eri instituutin johtavaa lepakkotutkijaa ympäri maailman. Key note -puhujat olivat USA:sta, Saksasta, Puolasta ja Brasiliasta eli eri aikavyöhykkeiltä. Kongressiin ilmoittautui 231 delegaattia, joista 21 oli suomalaista ja loput useammalta mantereelta eli eurooppalaisen järjestön kongressiin osallistui maailmanlaajuisesti työskentelevä lepakkotutkijoiden yhteisö, jopa Arizonasta ja Japanista käsin samaan aikaan.

Virtuaalisen tieteellisen kokouksen toteutus on laaja kokonaisuus

Lepakkotutkijat aloittivat kongressin suunnittelutyön heti alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä Aboa kongressi- ja tapahtumapalvelun kanssa, joiden kanssa pitkä projekti sujui sujuvasti hakemalla toimivia, uusia ratkaisuja. Kokemusta ja näkemystä kongressijärjestelyistä tutkijoilla oli kertynyt jo mm. Turussa järjestetyssä yli 1000 delegaatin evoluutiobiologian ESEB-kongressissa mutta erityisesti osallistujana virtuaalisissa kongresseissa pandemian aikana. Lepakkotutkijat valitsivat tieteelliseen ohjelmaan työlään mutta takuuvarman toteutustavan, jossa kaikki key note -puhujat ja kaikki oman työnsä esittelevät 80 tutkijaa nauhoittivat esityksensä etukäteen.

– Amerikkalainen key note -puhuja jopa esitti oman esityksensä Green Screen -virtuaalistudion seinän edessä ja nosti oman esityksensä televisiotasolle, kertoo Lilley. Nauhoituksilla saatiin varmistettua kokouksen tärkeimmän annin eli tieteellisten esitysten tasalaatuisuus: jokainen esitys onnistui, sillä yksikään niistä ei kärsinyt esim. puhujan oman etätyötoimiston verkkoyhteyden ongelmista. Nauhoitus mahdollisti jopa ylimääräisenä bonuksena sen, että luennon asiantuntija pystyi esityksen aikana olemaan läsnä chatin keskusteluissa ja vastaamaan kysymyksiin koko ajan. Kongressin jälkeen osallistujilla oli lisäksi mahdollisuus kuunnella uudelleen kaikki esitykset, sillä ne jätettiin esille useamman viikon ajaksi.

Thomas Lilley, Eero Vesterinen ja kollegat panostivat virtuaalisen kongressin juontamiseen ja keskustelujen moderoimiseen. Lilley ja Veronika Laine toimivat kongressin juontajina ja kantoivat päävastuun kokouksen etenemisestä, tunnelmasta ja täsmällisistä aikatauluista. Vesterinen ja Turun yliopistossa jatko-opintoja suorittava tutkija Anna Blomberg moderoivat aktiivisesti chat-keskusteluja.

Tapahtuma- ja kongressipalvelutoimisto Aboan Gunilla Sjöberg ja Tina Ahonen kertovat, että posterisessioiden ja näyttelyn virtuaalinen toteutus saivat osallistujilta erityistä kiitosta. Posterit eli tutkimusaiheista kertovat tiivistelmät kerättiin näkyviin pdf-muodossa teeman mukaan jaettuihin virtuaalisiin huoneisiin, joissa järjestettiin ensin lyhyet pitchaus-puheet ja sen jälkeen avattiin keskustelu.
Näytteilleasettajien maksullinen näkyvyys virtuaalisessa kongressissa oli jaettu kolmeen eri maksuluokkaan. Näytteilleasettajat saivat mahdollisuuden osallistua koko kongressin ajan kaikkiin keskusteluihin. Lisäksi heillä oli kongressin alustalla omat virtuaaliset esittelyosastonsa, mahdollisuus videon esittämiseen ja omaan, erilliseen live-chatiin.

Taukojumppaa ja kulinaarisia kokeiluja

Lilley ja kollegat heittäytyivät virtuaalikongressin sosiaalisen ohjelman ja taukojen ideoinnissa rohkeasti paikallisuuden, persoonallisuuden ja huumorin tielle. Osallistujia aktivoitiin nousemaan tuoleistaan mm. joogan sekä Tribal Dance- ja Burlesque-teeman liikunnalla, jotka olivat varsin viihdyttävää taukojumppaa. Virtuaaliseen pubiinkin löytyi iltaisin runsaasti osallistujia. EBRS -kongressissa on ollut perinteenä, että osallistujat tuovat kotimaistaan mukana oman maansa herkkuja, joita yhtenä iltana maistellaan yhdessä hyvän juoman kanssa. ”Kulinaarisen illan” viikonpäiväksi sattui torstai, joten suomalaiset päättivät toteuttaa virtuaalisen hernekeiton valmistamisen. – Ja se oli kyllä ainoa osuus koko kongressin järjestämisessä, joka minua oikeastaan jännitti, nauraa Thomas Lilley.

Keittoa varten piti tietysti antaa delegaateille ohjeet raaka-aineiden ostamisesta ja herneiden liottamisesta etukäteen sekä rekrytoida lievästi vastentahtoisista opiskelijoista soveltuvat kokit. Lopulta ilta onnistui yli odotusten: suomalainen ja ranskalainen sopankeittäjä olivat yhdessä niin hauskoja, että ilta oli lähestulkoon stand up -komediaa ja keskustelukenttä täyttyi villin värisistä eri puolilla maailmaa keitetyistä keitoista, vegaanista versiota ja pannukakkua tietenkään unohtamatta.

Inspiraatiota tuleville vuosille

Thomas Lilley arvioi, että lepakoiden ja erityisesti eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien eli zoonoosien tutkimus on nouseva ala, jonka suosio näkyy myös alan kongressien osallistujamäärissä.

– Samalla kun ihmisten määrä kasvaa ja eläinten elinpiirit pienenevät on entistä tärkeämpää ymmärtää ja tutkia näitäkin ainutlaatuisia eläimiä, toteaa Lilley. – Lepakoiden tutkimus on aiemmin ollut lähinnä ekologian alaa mutta nyt on pandemian aikana tullut aktiivisesti mukaan myös enemmän lääketieteen ja esimerkiksi ympäristöpsykologian asiantuntijoita, Lilley kertoo.

Mutta miten sujuu lepakkotutkimuksen kokousten järjestäminen tulevina vuosina, tätä kokemusta rikkaampana?

– Vielä jäi runsaasti hyviä ideoita toteuttamatta ja kenttäretkiä järjestämättä, toteaa Lilley. – Meitähän pyydettiin jo nyt useammalta taholta järjestämään tämä sama kongressi Turussa uudelleen sitten kun taas päästään matkustamaan eli onnistuimme kyllä herättämään mielenkiinnon myös Turkua ja Suomea kohtaan.

15th European Bat Research Symposium EBRS2021

Kongressin ajankohta: 4.–7. toukokuuta 2021
Paikka: Turku, Rajuliven studio (Leaf Center)
Järjestäjä: Turun Yliopisto
Puheenjohtaja: Thomas Lilley, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsinki
Yhteistyökumppanit: Aboa kongressi- ja tapahtumapalvelut Oy ja Rajulive Oy
Tapahtuma-alusta: HowSpace
Abstraktien hallintajärjestelmä: Oxford Abstract
Osallistujia: 231
Key note -puhujia: 4 (USA, Saksa, Puola, Brasilia)
Suullisia esityksiä: 80
Postereita: 33
Näytteilleasettajia: 14
Sosiaalinen ohjelma: jooga, ruuanlaitto, burleski, Escape Bat Cave ja virtuaalinen kongressipub

Teksti: Sari Ruusumo
Kuvaus: Mika Okko