Turun konserttitalon julkisivu elävöityi kesäkuussa 2021 ruotsinsuomalaisen muraalitaiteilija Tony “Rubin” Sjömanin seinämaalauksesta. Seinämaalaus tuotettiin sekä kymmenen vuoden takaisen Turun kulttuuripääkaupunkivuoden että Turun ystävyyskaupunki Göteborgin 400-vuotisjuhlan kunniaksi.

Muraali on kansainvälisesti kunniaa niittäneen ruotsinsuomalaisen taiteilija Tony “Rubin” Sjömanin (s. 1975) käsialaa. Sjömanin teosten yksinkertainen väripaletti, abstrakti muotokieli sekä geometriset linjat ovat saaneet inspiraationsa nuoruuden maisemista, ja viestivät taiteilijan juurista. 

Turun konserttitalon ulkoseinän muraali on osa Sjömanin Suomen graffitikiertuetta kesällä 2021, joka linkittyy Sjömanin kotikaupungin Göteborgin 400-vuotisjuhlaan ja pysähtyy Espoon Hanasaaren galleriassa, Turussa ja Oulussa. Graffitikiertueen toteuttavat yhteistyössä Ruotsinsuomalainen kulttuurilähetystö, ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaari sekä Oulun ja Turun kaupungit.

Funktionalistinen konserttitalo ja abstrakti muraali

Göteborgissa suomalaisvanhempien kanssa varttunut ja New Yorkissa Manhattanilla nykyään asuva Sjöman on oleskellut Turussa yläasteikäisenä 1990 kesällä viikon. Turun konserttitalo oli ollut paikallaan jo vuosikymmeniä aiemmin, sillä arkkitehti Risto-Veikko Luukkosen suunnittelema rakennus valmistui Turkuun 1952. Turun filharmonisen orkesterin kotisalina toimiva funktionalistinen rakennus sopii geometrisilta linjoiltaan ja muotokieleltään Sjömanin skandinaaviseen muraalityyliin. 

Muraalin sijoituspaikkaehdotuksia kerättiin kaupunkilaisilta syksyllä 2020 Kerro kantasi -kyselyn kautta. Turun konserttitalon valinta muraalin pohjaksi huomioi rakennuksen historiaa. Turun konserttitalo on Suomen ensimmäinen konserttitalo ja sen rakentaminen toteutettiin Turun ystävyyskaupunki Göteborgin lahjoitusrahoituksen avulla. Ystävyyskaupunkiyhteistyön ja ennen kaikkea Konserttitalon rakentamisen symboliksi pystytettiin vuonna 1950 Wäinö Aaltosen ”Kun ystävyyssuhteet solmitaan” -patsas Konserttitaloa vastapäätä. Patsaan kaksoiskappale sijaitsee Göteborgin kaupunginpuistossa. Nyt seinää koristaa myös Sjömanin muraali. Taiteilija saapui Suomen muraalikiertueelle suoraan Göteborgista, jossa hän oli viimeistellyt edellisen muraalinsa.

Turun konserttitalon seinämaalaus on Sjömanin ensimmäinen ulkomuraali Suomessa. Hän sanoo konserttitalon muraalin tuottamista kunniaksi. 

– Minulla on itselläni myös muusikkotausta, joten olen innoissani, että saan ensimmäistä kertaa yhdistää molemmat intohimoni, taiteilija sanoo.

Graffititaiteilijasta kansainväliseksi artistiksi

Sjöman aloitti maalaamaan graffitteja jo ala-asteikäisenä göteborgilaisessa lähiössä. New Yorkiin muutto yli kymmenen vuotta sitten auttoi Sjömania keskittymään itseään kiinnostavaan abstraktimpaan jälkeen. Aikaisempia Sjömanin teoksia on signeerattu “Rubin415” -merkillä. Rubin on Sjömanin grafiittinimi, jota hän on käyttänyt kunnianosoituksena omalle grafiittitaustalleen. Sjömanin mukaan graffitinimen taakse on ollut myös helpompi piiloutua, mutta taiteilijuuden kehittämisen mukana ovat lisääntyneet myös pohdinnat rehellisyydestä.

– Kun työstä on alkanut tulla enemmän henkilökohtaista, yritän olla rehellisempi myös sille, mitä teen. Suomen kiertueen visiitin aikana olen ottanut uuden askeleen ja tietoisesti jättänyt “Rubinin” menneisyyteen. Koska Suomen kiertue on henkilökohtainen ja tärkeä reissu, päätin käyttää omaa, passissakin lukevaa nimeäni, Tony Sjöman kertoo.

Sjömanin ajasta puolet kuluu maalatessa studiotöitä ateljeessa ja puolet toteuttaessa suuria muraaleja tilauskohteisiin. Muraaleja hän on maalannut ravintoloille, hotelleille sekä korkeiden asuin- ja toimistorakennusten yhteyteen. Studiotöitä on esitelty sekä amerikkalaisissa että pohjoismaalaisissa lehdissä sekä gallerioissa, ja taidetta ovat tilanneet tunnetut brändit kuten American Express, Google, Facebook, Starbucks, Marriott Hotels ja Lululemon. 

Taitelija nosturin kyydissä. Kuva: Tony Sjöman

Julkisen taiteen sosiaalisuus

Julkisen taiteen tekeminen merkitsee taiteilijalle muutakin kuin taiteen tuomista julkiseen tilaan ja kaikille saavutettavaksi. Sjöman haluaa luoda aluetta kunnioittavaa taidetta ja olla samalla vuorovaikutuksessa kaupunkiin sekä kaupunkilaisiin. Maalatessaan hän ei sulje ympäristönsä ääniä pois musiikilla tai kuulokkeilla, sillä kaupungin äänet ovat taiteilijalle osa julkisen taiteen toteuttamista. Tavoitteena on olla läsnä hetkessä ja osana muraalia ympäröivää aluetta. Taide syntyy alueen inspiroimana ja alue itsessään inspiroi taiteen tuottamisprosessissa. Yhtälailla maalaamisprosessiin lukeutuu keskustelut ohikulkijoiden kanssa. Sjöman itse nauttii keskusteluista ja kokee sen osaksi työtänsä julkisen taiteen tuottajana. Sjömanin abstraktit teokset ovatkin saaneet aikaan mielenkiintoisia keskusteluja teosten tulkinnasta.

Teokset Sjöman suunnittelee paikkakohtaisesti. Suunnitellessaan teosta Sjöman ottaa huomioon niin rakennusten kuin alueen historian. Alkuperäisten suunnitelmien laadinta on tärkeää, vaikka teos lähtisikin juuri ennen aloitusta uusille urille – ja näin tapahtuu usein. 

– Turun konserttitalon muraalin suunnittelussa yritän olla ylianalysoimatta, vaikka tämä projekti on suuri ja iso kunnia. Oma työni on seurata mihin suuntaan teos lähtee kehittymään ensimmäisestä vaiheesta, vaikka se lähtisikin kehittymään eri suuntaan kuin olin aluksi suunnitellut, Tony Sjöman kertoo muraalihankkeen aloitettuaan.

Pystysuora muraali valmistui 8.6. Turun konserttitalon kylkeen. Lopputulokseen taiteilija on erittäin tyytyväinen. 
 

Asiasanat: