Miten kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy Turussa kymmenen vuoden jälkeen? Juttusarjan viidennessä osassa kerrotaan, miksi tieteitä ja taiteita yhteen tuova Aboagora-tapahtuma on tänä päivänä entistä tärkeämpi. Elokuussa tapahtuman teemana on tuli.

Pysyvät jäljet -juttusarja 

Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Tässä juttusarjassa kerrotaan, mitä pysyvää vuosi 2011 jätti Turkuun. 

Osa 1: Julkiset taideteokset muistuttavat kulttuuripääkaupunkivuodesta

Osa 2: Aurajoen kirsikkapuita tullaan katsomaan kauempaakin

Osa 3: Jazz soi kuoma-auton lavalla ja etäkonserteissa

Osa 4: Kulttuuripääkaupunkivuosi mullisti Turun ravintolakulttuurin

Osa 5: Aboagora murtaa tieteen ja taiteen välisiä raja-aitoja

Suuria kysymyksiä ihmiskunnan haasteista, ihon alle meneviä esityksiä ja ahaa-elämyksiä. Tämä ei olekaan ihan tavallinen konferenssi. Elokuussa järjestetään jo yhdettätoista kertaa tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävä kansainvälinen tapahtuma Aboagora.

– Tiede ja taide oli tarkoitus tuoda samalle tasolle eikä niin, että toinen ala kommentoisi toista tai että tieteellisessä tapahtumassa kuullaan musiikkia ohjelmanumeroina välissä, sanoo Aboagoraa perustamassa ollut Ruth Illman.

Aboagorassa on voinut törmätä vaikka Fern Orchestraan (2019), joka tekee kasveista esitystaidetta (kuva yllä). Kasveihin kiinnitetyt sensorit muuttavat tiedon ääneksi. Illmanin ja Aboagoran koordinaattori Malla Lehtosen mukaan tapahtuma tarjoaa odottamattomia oivalluksia ja omien näkökulmien haastamista. 

Aboagora koostuu englanninkielisistä keynote-luennoista, erilaisista työpajoista ja muista esityksistä. Tapahtuma tuo yhteen sopivia partnereita tieteen ja taiteen saralta. Aboagora on tuonut yhteen myös eri tieteenaloja, kuten humanistista ja luonnontieteellistä tutkimusta.

– Ajattelemme, että uusia näkökulmia ja vastauksia voi löytää vain silloin kun uskaltaa keskustella vähän laajemmin kuin oman pienen piirin sisällä. Kun haastat itsesi keskusteluun ihan toisella areenalla ja toisella tavalla kuin mitä tavallisesti teet, se vie ajatuksia ja toimintatapoja eteenpäin, pohtii Illman.

Aboagora järjestetään 18-20.8.2021 Sibelius-museossa

Pianisti Fabrizio Mocatan ja emeritusprofessori Esko Valtaojan esitys (2015) yhdisti tähtitiedettä käsittelevän yleisöluennon jazz-painotteiseen pianomusiikkiin., by Otto-Ville Väätäinen

Tuli vuoden teemana

Aboagora jatkaa tänä vuonna viisivuotista The Five Rings -teemakokonaisuutta, jonka lähtökohdat ovat japanilaisen Miyamoto Musashin The Book of Five Rings (645) -teoksessa. Se jakautuu viiteen kirjaan, joista jokainen tarkastelee yhtä taistelun ja elämän elementtiä: maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys. Tänä vuonna Aboagoran teemana on tuli.

– Tulta tarkastellaan sekä konkreettisena elementtinä että kuvaannollisessa metaforisessa merkityksessä, mitä se voi tarkoittaa esimerkiksi intohimossa, rakkaudessa ja vihassa, kertoo Lehtonen.

Tänä vuonna Aboagora järjestetään viime vuoden tapaan hybridi-tapahtumana: yleisöä on sekä paikan päällä että tapahtumaan voi osallistua livestreamin kautta. Tapahtuma on maksullinen, mutta pääosuudet näytetään ilmaiseksi. Pääosuudet tulevat katsottaviksi myös jälkikäteen YouTubeen.

YouTubesta löytyy Aboagoran pääluentoja vuosien varrelta ja monet niistä ovat olleet suosittuja. Elokuvaohjaaja Peter Greenawayn vuoden 2014 luentoa “The cinema is dead, long live the cinema” on katsottu YouTubessa peräti 36 tuhatta kertaa., by Otto-Ville Väätäinen

Agoristeina eli pääpuhujina on tänä vuonna pyromaantieteen professori Dawid Bowman Tasmanian yliopistosta Australiasta, joka kertoo miten ihmiset lajina kytkeytyvät tuleen, ja miten tuli muokkaa maailmaa. Taiteilija ja aktivisti Jules Rochielle Sievertillä taas on metaforinen lähestymistapa: hän kertoo, miten asianajajat voivat lähestyä yhteisön ongelmia uudella tavalla.

Artisti Astrid Swan esittää kappaleita edelliseltä albumiltaan, joka käsitteli syöpää sekä nykyiseltä, jossa teemoina ovat muun muassa unet ja kuolema. Sen jälkeen Swan ja SELMA-tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Meretoja lukevat otteita kirjoistaan ja keskustelevat siitä, millaista elämä sairauden kanssa on.

Rosa Liksom taas tulee puheenvuorossaan käsittelemään kirjailijan työn painopisteiden välttämättömiä muutoksia ympäristökriisin aiheuttamassa maapallon suuressa murroskohdassa.  

Yksi ohjelmaosuuksista käsittelee Turun paloa ja kaupunkikuvaa ennen paloa sekä tunteita siihen liittyen. Ympyrä ikään kuin sulkeutuu, kun kymmenen vuotta sitten kulttuuripääkaupunkivuoden teemana oli tuli, ja silloin nostettiin myös esille Turun palo.

Nina Tynkkynen, Magnus Hellström ja Taru Elfving demonstroivat legojen avulla (2020), miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa meren kanssa., by Pekko Vasantola

Aboagorasta entistä tärkeämpi

Aboagoran tekevät yhteistyössä Turun yliopisto, Åbo Akademi, Åbo Akademin säätiö ja muutaman vuoden mukana on ollut myös Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia. Aboagora oli osana vuoden 2011 musiikkijuhlien ohjelmaa, mutta on kehittynyt tunnetuksi itsenäiseksi tapahtumaksi.

– Tieteen sisällä on enemmän raja-aitoja kuin ennen. Tiedemaailma menee koko ajan suppeammaksi, koska ollaan yhä enemmän syvällä ja kapealla osaamisella. Kilpailu on niin kovaa, että tieteentekijöiden täytyy olla profiloitunut hyvin eksakteihin asioihin, pohtii Illman.

Vuonna 2017 Turun yliopiston humanistinen tiedekunta palkitsi Aboagoran vuoden humanistitekona. Perusteluiden mukaan Abogora on tuonut tuoreella ja omaleimaisella tavalla yhteen luonnontieteiden, taiteiden ja humanistisen tutkimuksen näkökulmia.

– Todella harvoin humanistina joutuu kuuntelemaan talouspolitiikkaa tai luonnontieteilijän tutkimusta. Se on syventänyt ja haastanut paljon omia kapeita ajatuksia, miettii uskontotieteilijä Illman.

Fantasiakirjailija Maria Turtschaninoff luennoi maailmojen luomisesta (2017). Miten päihittää esteet luomisen tiellä?, by Otto-Ville Väätäinen

Aboagora tuo tutkittua tietoa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomea, ruotsia ja englantia yhdistävästä tapahtumasta päällimmäisenä tunteena Lehtosella ja Illmanilla on, kuinka paljon joka kerta oppii uutta.

– Vuodesta 2018 olemme järjestäneet myös pre-symposiumin taidealan maisteriopiskelijoille ja kaikkien alojen tohtoriopiskelijoille. Siitä on saatu paljon hyvää palautetta. Tämä retriitti ennen Aboagoraa tarjoaa osallistujille mahdollisuuden verkostoitua ja pohtia oman työskentelyn näkökulmia uudella tavalla, kertoo Lehtonen.

Turun kulttuuripääkaupungista tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta. Tässä juttusarjassa kerrotaan, mitä pysyvää tuo vuosi jätti Turkuun.

Teksti: Annina Ranimo