Vapaa-ajan palveluiden digitalisoituminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta ei korvaa kokemuksia paikan päällä

Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaiseman katsauksen mukaan kaupunkilaiset odottavat innokkaasti kirjastojen, konserttien, teattereiden ja liikuntapaikkojen avautumista. He myös aikovat palata niiden käyttäjiksi entiseen tapaan. Koronapandemia on kuitenkin vauhdittanut myös näiden palveluiden digitalisoitumista. Digipalveluiden tarjonta, käyttö ja kiinnostus niitä kohtaan ovat lisääntyneet, mutta digimuoto on myös karsinut käyttäjiä.

Koronapandemian aikaisten kokoontumisrajoitusten merkittävin välitön vaikutus oli voimakas sysäys digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja käyttöön. Vapaa-ajan palvelut, joista tutkimuksessa käsiteltiin kirjastoja, kulttuuripalveluita ja liikuntapaikkoja, eivät olleet poikkeus. Fyysisiä palveluja korvattiin nopealla aikataululla verkkovälitteisillä. Esimerkiksi jumppia ja treenejä välitettiin suoratoistolla eli striimattiin pian harrastajille nuorisosta ikäihmisiin.

Kaikissa palvelutyypeissä digitaalisoituminen avasi uusia mahdollisuuksia, joihin käyttäjät suhtautuivat kiinnostuneesti. Into palaamiseen fyysisten palveluiden äärelle oli kuitenkin vielä suurempi.

• Digivaihtoehdot nähdään pikemminkin ajasta ja paikasta riippumattomana lisänä ja rikasteena kuin perinteisen palvelun korvaajina, sanoo arkkitehti Jenni Poutanen Tampereen yliopistosta. Hän on yksi katsauksen kirjoittajista.

Erilaiset aineisto- tai palvelumuodot täydentävät toisiaan. Vaikka esimerkiksi kaipuu kirjastoihin on kova, vajaa puolet tutkimuksen kyselyyn vastanneista kirjastojen asiakkaista käytti myös äänikirjoja tai sähköisiä kirjoja.

Suuri enemmistö konserteissa ja teatterissa kävijöistä katsoi, että verkon kautta välitetyt esitykset eivät korvaa kokemusta paikan päällä, ja ovat mielekäs vaihtoehto vain, jos paikalle ei syystä tai toisesta pääse.

Liikuntapalveluissa pelkkä digi toimii huonosti. Enemmistö (61%) kyselyvastaajista kertoi liikkumisen vähentyneen merkittävästi, koska liikuntatiloja ei ole voinut rajoitusten vuoksi käyttää tai niihin ei ole haluttu koetun tartuntariskin vuoksi mennä. Kunnissa onkin syytä pohtia toimia, joilla liikkumattomuuten tottuneet saadaan palaamaan liikunnan pariin.

Katsaus perustuu ensisijaisesti avoimeen nettikyselyyn, johon vastasi 4394 kaupunkilaista. Tutkimuksen rahoittivat Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun ja Vantaan kaupungit.

**

Jenni Poutanen, Sari Puustinen, Jukka Hirvonen, Sampo Ruoppila, Heini Järventausta ja Pasi Keski-Pukkila: Vapaa-ajan palveluiden digitalisoituminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta ei korvaa kokemuksia paikan päällä. Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksia 2-2021. 9 s.

Tutkimus on luettavissa turku.fi -sivustolla.

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli. www.turku.fi/kaupunkitutkimus/