23.09.2021
Turku etenee kohti kunnianhimoista tavoitettaan, hiilineutraaliutta vuonna 2029. Energiasektorilla on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon. Nyt kaupunki kannustaa kaikkia asukkaitaan ja yrityksiään tekemään arjen ilmastotekoja.
Turun ilmastojohtaja Risto Veivo kertoo, että kaupungin kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet alle puoleen vuoden 1990 tasosta.
- Pääsemme pian energiantuotannossa kokonaan eroon fossiilisesta energiasta. Myös esimerkiksi liikenteen päästöt ovat vähentyneet merkittävästi.
Kaupunki on myös uusinut metsäsuunnitelmansa. Parhaillaan se rakentaa alueellista kompensaatiojärjestelmää. Nämä kumpikin tähtäävät hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen sekä metsien virkistyskäytön lisäämiseen
Vuoden 2029 jälkeen Turku aikoo olla ilmastopositiivinen.
- Päästömme ovat silloin pienemmät kuin kykymme sitoa hiiltä ilmakehästä ja tuottaa uusiutuvaa energiaa yli oman tarpeemme.
Energiasektori on pian hiilineutraali
Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen kertoo, että tällä hetkellä jo 90 prosenttia Turun sähköstä ja 80 prosenttia lämmöstä tuotetaan hiilineutraalisti.
- Vuoden kuluttua kummassakin päästään täyteen 100 prosenttiin, hän huomauttaa
Muutos on ollut suuri ja nopea. Vielä vuosituhannen alussa 100 prosentilla viitattiin lämmöntuotannon yhteydessä fossiilisen energian osuuteen.
Turussa luotetaan tuotantotapojen monipuolisuuteen.
- Emme ole laittaneet kaikkia munia samaan koriin. Olemme ottanut käyttöön monia erilaisia vihreän energian ratkaisuja ja investoinnit ovat jakautuneet eri vuosille. Samalla myös riskit ovat pienentyneet.
Jätemateriaalit ja hukkalämmöt hyötykäyttöön
Kivihiilestä luopumisessa on auttanut esimerkiksi Naantalin monipolttoainelaitos, joka tekee lämpöä ja sähköä metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvästä metsähakkeesta.
- Tänä vuonna voimalaan avataan myös vastaanottolinja teollisuuden ja kaupan puulle sekä pahville, joka ei kelpaa enää kierrätyksen. Ensi vuonna käyttöön otetaan lämpöpumppu, jolla tehdään lämpöä prosessissa aikaisemmin hyödyntämättä jääneestä höyrystä.Turussa hyödynnetään hukkalämpöjä myös esimerkiksi Kakolan jäteveden puhdistamossa, missä jäteveden lämpöenergia otetaan talteen. Lämpöpumppujen avulla siitä tehdään kaukolämpöä ja kaukokylmää. Jo 30 % Turun seudun kaukolämmöstä tehdään ei-polttavilla menetelmillä.
Sähköä hankitaan myös esimerkiksi kotimaisista ja ulkomaisista vesivoimaloista ja suomalaisista tuulivoimaloista; lisäksi turkulaisille katoille on alettu asentaa kiihtyvällä tahdilla aurinkopaneeleita.
- Aivan erityisen voimakasta on ollut tuulivoiman kasvu. Turku Energia on osaomistajana mukana monissa tuulipuistoissa ympäri maata.
Turkulaisten tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu esimerkiksi maankuoren lämpöä hyödyntävä geovoimala.
Hyvää 1,5 asteen elämää
Turku ei kuitenkaan pääse päästötavoitteeseensa pelkillä energiantuotannon muutoksilla ja kaupunkikonsernin toimilla. Mukaan vihreään siirtymään tarvitaan myös alueen yritykset ja asukkaat.
Turku on aloittanut 1,5 asteen elämää -kampanjan, jolla se kannustaa kaikkia tekemään ilmastoystävällisiä valintoja.
Projektityöntekijä Lotte Suveri muistuttaa, että ilmastoystävällinen elämä ei ole luopumista ja kurjuutta, vaan se tuo myös terveyttä ja hyvinvointia elämäämme ja synnyttää parhaimmillaan uutta liiketoimintaa.
- Turussa arjen ilmastoteon voi tehdä vaikkapa hyppäämällä uuden sähköbussin kyytiin. Kaupungin sähköbussien määrä moninkertaistui tänä vuonna. Joukkoliikenteessä jo 1/3 ajetuista kilometreistä on sähköisiä, Suveri kertoo.
Turun kouluruokaa on muokattu ilmastoystävällisemmäksi korvaamalla naudanlihaa broilerilla ja kasviproteiinilla. Kaupunkilaisia kannustetaan myös esimerkiksi kotimaisen kalaruuan suosimiseen, ruokahävikin pienentämiseen ja biojätteen kierrätykseen.
Kampanjassa ovat mukana myös esimerkiksi Turun kirjastot – kiertotalouden veteraanit. Perinteisten kirjojen ja vielä ympäristöystävällisempien e-aineistojen lisäksi kirjastoista löytyy myös kaikkea muuta hyödyllistä, kuten vaikkapa 3D-tulostin, ompelukone ja lumilapioita. Kuluttamista voi vähentää suosimalla lainaamista.
Jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiseen päästään, eli ilmaston lämpeneminen pysähtyy 1,5 asteeseen, on todennäköistä, että Turussa tarvitaan jatkossakin talvisin lumilapioita.
Kohti kiertotaloutta
Turussa on vastikään valmistunut myös esimerkiksi Kiertotalouden tiekartta – Suomen ensimmäinen kaupunkitason suunnitelma kiertotalouteen siirtymisestä.
- Kiertotalous on tapa tehdä kulutuksesta vähähiilistä ja päästä pois luonnonvarojen tuhlaamisesta. Samalla se synnyttää aivan uudenlaisia innovaatioita, verkostoja, työtä ja mahdollisuuksia, Risto Veivo kertoo.
Tiekartan valmistelutyön aikana ilmeni, että Turun alueella on jo 300 erilaista yritystä, jotka toimivat kiertotalouden alalla. Ne tarjoavat vaikkapa erilaisia vuokraus- tai huoltopalveluita, hyödyntävät uusiomateriaaleja tai etsivät ratkaisuja ruokahävikin pienentämiseksi.
Veivon mukaan kiertotaloudella on suuri potentiaali esimerkiksi teollisuudessa:
- Öljynjalostamo Turun alueella lopettaa toimintansa ja sen tilalle tulee kiertotalouden liiketoimintaan keskittyvä Green Energy Park. Turun yliopistojen kemian laitokset kuuluvat alan aktiivisiin kehittäjiin.
Kaupunki pyrkii osaltaan tekemään kiertotaloutta ja sen mahdollisuuksia näkyviksi.
- Kiertotaloutta ja kestävää kehitystä painotetaan myös kaupungin omissa hankinnoissa, Veivo mainitsee.
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Turku Energia