Keskustan pyöräverkoston kysely keräsi 388 kommenttia

Kyselyssä esiteltiin kolme erilaista vaihtoehtoa keskustan pyöräilyverkoston kehittämiseksi.

A vaihtoehdossa tavoitteena oli siirtyä kohti yksisuuntaisuutta. Toteutuminen edellyttäisi noin 4–5 miljoonan euron vuosittaisia infrainvestointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tässä vaihtoehdossa muutos nykytilaan verrattuna olisi kaikkein suurin.

B vaihtoehdossa yksisuuntaistamista harkittaisiin tapauskohtaisesti ja infrainvestointeja tehtäisiin pääsääntöisesti muiden hankkeiden osana. Tavoitteena olisi kuitenkin saavuttaa yksisuuntaisten pyöräväylien verkosto, mutta rakentamisen tahti olisi paljon hitaampi.

C vaihtoehto pohjautuisi nykytilaan. Joitain yksittäisiä yksisuuntaistamisia voitaisiin tehdä katutilan käytön haasteiden ratkaisemiseksi, eikä lisärahoitusta pyörätieverkoston kehittämiseksi osoitettaisi.

Vaikka vastaajia ei pyydetty ottamaan kantaa vaihtoehtojen paremmuuteen, suuri osa kuitenkin näin teki. Vaihtoehto A nousi kaikkein suosituimmaksi vaihtoehdoksi pyöräilyverkoston kehittämisessä saaden 63 % kannatuksen. Kolmasosa vastaajista kannatti vaihtoehtoa C.

Pyöräilyn koetut ongelmakohdat nousivat selkeästi esille

Kyselyssä oli myös osio, jossa vastaajat merkitsivät kartalle pyöräilyverkoston nykytilan ongelmakohtia; puuttuvia pyöräväyliä, huonoja pyöräväyliä ja hankalia risteyksiä. Tähän osioon jätettiin yhteensä 2900 merkintää.

Vastauksissa nousi esiin selkeästi ongelmallisiksi koettuja paikkoa.

Eniten uusia pyöräteitä kaivattiin

1. Itäiselle Pitkäkadulle
2. Uudenmaankadulle
3. Linnankadulle
4. Aninkaistenkadulle

Huonoimmiksi pyöräväyliksi koettiin

1. Itäinen Rantakatu
2. Läntinen Rantakatu
3. Ratapihankatu
4. Puutarhakatu

Hankalimmiksi risteyksiksi koettiin

1. Uudenmaankatu/ Hämeenkatu
2. Koulukatu/ Ratapihankatu
3. Puistokatu/ Ratapihankatu
4. Hämeenkatu/ Rettiginrinne
5. Kupittaankatu/ Kuninkaankartanonkatu

Kyselyn tulokset osaksi keskustan pyöräverkoston suunnittelua

Kyselyn tulokset huomioidaan jatkossa osana keskustan pyöräverkoston kehittämistä. Vastaukset antoivat myös koetusta nykytilasta hyvää tietoa.

- Kyselyn herättämä suuri kiinnostus yllätti. Vastauksista näkee, että monet vastaajat ovat hyvin perehtyneet suunnitelmiin ja kommentteja on selvästi pohdittu huolella. Suosio osoittaa, että pyöräliikenteen kehittäminen kiinnostaa turkulaisia ja uskonkin, että pyöräliikenteen houkuttelevuus on edelleen kasvussa, liikennesuunnitteluinsinööri Taneli Pärssinen kertoo.

Verkkosuunnitelman taustalla pyöräilyn kehittämisohjelma

Turun kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2018 Pyöräilyn kehittämisohjelman, jonka tavoitevuosi on 2029.

Kehittämisohjelmassa yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu yksisuuntaisen pyöräliikenteen verkkoselvitys. Nyt kommentoitavana olleessa luonnoksessa on suunniteltu, miltä osin Turun keskustassa voitaisiin siirtyä yksisuuntaiseen pyöräliikenteeseen.

Lähtökohtana selvitystyössä on pidetty sitä, että pyöräliikenteen selkeä, looginen ja saumaton verkosto on merkittävä turvallisuus- ja laatutekijä pyörällä liikkuville. Pyöräliikenteen sujuvoittamisen ohella keskeinen tehtävä on ollut jalankulun olosuhteiden parantaminen sekä keskustan kehittäminen.