Tänä vuonna tulee kuluneeksi 140 vuotta Turun kaupungin historiallisen museon perustamisesta. Kaupunginvaltuuston nimittämä museokomitea kokoontui ensimmäisen kerran 15. syyskuuta 1881 ja päätti tuolloin museotoiminnan aloittamisesta kaupungissa.

Nykyään museo toimii nimellä Turun museokeskus ja hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin vuonna 1881. Mikä museon merkitys Turussa on ollut ja on tänään? Mitä museo voisi olla tulevaisuudessa?

Turun museokeskuksen tehtävänä on ollut ja on huolehtia oman yhteisönsä, Turun ja yhä enenevässä määrin koko Varsinais-Suomen kulttuuriperinnöstä ja sen säilymisestä. Muutama vuosi sitten Suomessa tehtiin laaja kyselytutkimus siitä, miten suomalaiset suhtautuvat kulttuuriperintöönsä. 74 % kyselyn vastaajista piti kulttuuriperintöä erittäin tai melko tärkeänä. Turkulaiset muiden suomalaisten tapaan arvostavat kulttuuriperintöään. Se näkyy yhä selvemmin myös kaupungin päätöksenteossa. Esimerkiksi rakennusperinnön arvostus on noussut sitten 1970-luvun suojelukiistojen. Suomen vanhimmassa kaupungissa pitkän historian synnyttämä ympäristö koetaan nykyisin jo voimavaraksi ja itsestään selvänä kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. Tässä muutoksessa museolla on todistettavasti ollut tärkeä rooli.

Turun kaupungin historiallisen museon 50-vuotisjuhlat 13.9.1931 keräsivät paljon yleisöä Turun linnan pihalle. Kuva: Kiviranta, 1931, Turun museokeskus, valokuva-arkisto.

Museot ovat vetovoimatekijöitä

Kulttuuriperinnön arvostuksesta tai vähintäänkin suuresta kiinnostuksesta historiaa ja taidetta kohtaan Turussa kertoo se, että museoiden kävijämäärät ovat täällä valtakunnallisesti vertaillen korkeat. Turun museokeskuksen museoissa vieraili vuonna 2019 yhteensä yli 400 000 kävijää. Kävijämäärät kertovat toki siitäkin, että turkulaiset museokohteet kiinnostavat myös muualla Suomessa ja ulkomailla. Huomattava osa kävijöistä on matkailijoita. Tämä taas kertoo museon toisenlaisesta merkityksestä kaupungille. Museo on alueen vetovoiman vahvistaja.

Yhden kävijän museokäyntiin liittyvä, aluetaloutta kasvattava kokonaiskulutus on keskimäärin 49 euroa

Museoiden kohdalla usein unohdetaan niiden taloudellinen vaikuttavuus. Museoiden taloudellinen vaikutus perustuu niiden oman taloudellisen toiminnan lisäksi museokävijöiden kulutukseen matkojen yhteydessä. Monille matkailijoille museot ovat ensisijainen tutustumiskohde ja ilman niitä moni matka jäisi toteutumatta tai se tehtäisiin lyhyempänä. Vaasan yliopisto teki vuonna 2013 tutkimuksen tästä museoiden taloudellisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksen mukaan yhden kävijän museokäyntiin liittyvä, aluetaloutta kasvattava kokonaiskulutus on keskimäärin 49 euroa. Turun museokeskuksen vuosittaisella 400 000 kävijällä on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia.

Elinvoimaista tulevaisuutta rakentamassa

140 vuoden päähän eteenpäin ei ehkä kannata vielä suunnata katsetta, mutta miltä näyttää museopalveluiden lähitulevaisuus Turussa? Turun museokeskuksella on käynnissä kaksi hanketta, jotka molemmat tähtäävät siihen, että museo voi jatkossakin sekä hoitaa yhteiskunnallista tehtäväänsä että olla luomassa viihtyisää ja vetovoimaista Turkua.

Kansallismuseon jälkeen maamme toiseksi arvokkaimmiksi arvioidut museokokoelmat ansaitsevat parempaa

Kun vuosi sitten saavuin museopalvelujohtajaksi Turkuun, minut yllätti se, kuinka puutteelliset kokoelmatilat muuten hienoja museopalveluita tarjoavalla museolla on. Kokoelmatilat ovat hajasijoitettuina eivätkä ne ole riittävät eivätkä kaikilta osin asianmukaiset olosuhteiltaankaan. Kansallismuseon jälkeen maamme toiseksi arvokkaimmiksi arvioidut museokokoelmat ansaitsevat parempaa. Museo tarvitsee kokoelmakeskuksen, jonka hankkimista kaupunkikehitysjaoston päätöksen mukaisesti nyt valmistellaan vuokrahankkeena.

Historian ja tulevaisuuden museosta suunnitellaan kohtaamispaikka, jossa historia ja tulevaisuus lyövät kättä. Kuva: Historian ja tulevaisuuden museo Linnanniemellä ideakilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan.

Linnanniemen alueelle suunniteltava Historian ja tulevaisuuden museo tulee olemaan kansainvälisestikin kiinnostavana kulttuurikohteena uusi vetovoimatekijä kaupungissa. Museo tavoittelee 160 000–200 000 kävijää vuosittain. Tavoitteena on samalla uudenlainen museo. Parhaillaan käynnissä olevassa Sitran rahoittamassa Dynamo-hankkeessa tarkoituksena on luoda suomalaisille museoille uudenlaisia toimintatapoja. Niihin kuuluvat toiminnot ja palvelut, joissa tulevaisuutta pohditaan hyödyntäen tietoa menneisyydestä. Historian ja tulevaisuuden museo Turussa voi olla juuri tällainen museo, jossa historia ja tulevaisuus lyövät kättä. 

Juhani Ruohonen, museopalvelujohtaja
Teksti on julkaistu Turun Sanomissa museon vuosipäivänä 15.9.2021.