Liikunnan terveyshyödyistä puhutaan paljon, mutta tiesitkö, että liikunta auttaa myös oppimaan? Tunnin lenkki aktivoi aivoja vielä seuraavanakin päivänä. Lue, miten pysyt liikkeessä myös etäopiskelupäivinä.

NÄIN PYSYT AKTIIVISENA ETÄOPISKELUPÄIVINÄ

  • Aloita etäpäivä ulkoilulla tai vähintään venyttelyllä.
  • Kun seuraat etäopetusta, älä istu pitkiä aikoja putkeen. Jos luento kestää yli puoli tuntia, nouse kuuntelemisen aikana seisomaan ja venyttelemään tai tee muutama kyykky ja pyörittele käsiäsi.
  • Laita kamera päälle, niin muut näkevät sinun liikkuvan. Se voi kannustaa heitäkin aktiivisuuteen.
  • Piipahda ulkona luentojen välillä. Pidä vaikka kahvitauko pihalla ulkoilmaa hengitellen.
  • Lähde liikkeelle opiskelun päätyttyä. Käy vaikka kaverin kanssa kävelyllä tai pyöräilemässä.

Aktiivinen elämäntapa ja säännöllinen liikunta pitävät opiskelijan aivot kunnossa ja toiminnallisina.  Liikkumattomuus sitä vastoin on riski aivoterveydelle.

Liikunta myös helpottaa uusien asioiden oppimista. Siksi hektisinäkään opiskelujaksoina ei ole syytä unohtaa fyysistä aktiivisuutta.

- Liikunta helpottaa oppimista monella aikaskaalalla. Juuri ennen vaativaa henkistä ponnistusta, kuten vaikka tenttiä, harrastettu liikunta parantaa suoriutumista tentissä. Lyhytkestoinenkin, muutamien minuuttien intensiivinen liikunta riittää tähän, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen.

Liikuskele oppimisen aikana

Ennen oppimistapahtumaa ja sen jälkeen harrastettu liikunta aktivoi aivoja ja auttaa muistia toimimaan paremmin. Lisäksi aktiivinen elämäntapa ylläpitää hyviä muistin ja oppimisen prosesseja aivoissa.

- Paras resepti on seuraava: joka päivä aamuin, illoin jotakin pientä liikkumista, esimerkiksi kävely kampukselle, ja tämän lisäksi muutama kerta viikossa varsinaista liikuntaharrastusta, Huotilainen tiivistää.

Myös oppimisen aikana kannattaa liikuskella, jos mahdollista. Huotilaisen mukaan liikkuminen muokkaa aivojen tilaa niin, että vireystilaa on helpompi ylläpitää ja oppiminen sujuu paremmin. Liikkuminen saa aikaan muutoksia aivojen välittäjäaineissa ja hermokasvutekijässä, jotka edistävät oppimista.

- Etäopetuksessa suosittelen liikuskelemaan opetusta kuunnellessa. Voit esimerkiksi seistä ja venytellä samalla, kun kuuntelet.

Muista myös palauttava liikunta

Liikunnan vaikutukset aivoihin ja oppimiseen vaihtelevat sen mukaan, kuinka rankkaa ja pitkäkestoista liikunta on. Jo muutaman minuutin intensiivinen liikunta parantaa vireystilaa ja oppimiskykyä, ja tulos näyttäisi säilyvän puolesta tunnista jopa pariin tuntiin.

Tunnin kävely tai muu pitkäkestoinen liikunta puolestaan vaikuttaa oppimiseen vielä seuraavanakin päivänä. Rankemman urheilun, kuten sählypelin tai juoksulenkin, vaikutukset ovat vielä voimakkaammat. Lisäksi se voi auttaa nukkumaan paremmin, mikä parantaa oppimistuloksia entisestään.

- Rajansa silti siinäkin. Liian rankka liikunta lähes päivittäin voi olla riski. Se voi saada aikaan tilan, jossa palautuminen ei onnistu ja uni kärsii. Silloin oppiminenkin vaikeutuu. Tarvitaan siis myös palauttavaa ja rentouttavaa liikuntaa, kuten kävelyä, venyttelyä tai joogaa, Huotilainen muistuttaa.

Tärkeintä on liikunnan jatkuvuus

Kumpi auttaa aivoja enemmän, kestävyys- vai voimaharjoittelu? Huotilaisen mukaan osassa aivotutkimuksia kestävyysliikunnan vaikutus muistiin ja oppimiseen on ollut voimaharjoittelua suurempi, mutta joissakin tutkimuksissa vaikutus on ollut yhtä suuri.

Tärkeintä on jatkuvuus eli itselle mieluisan liikkumisen tavan löytäminen, sanoo Huotilainen. Myös liikunnan monipuolisuus auttaa sekä kehoa että aivoja.

- On tärkeä haastaa lihaksiaan ja tehdä välillä myös voimaa vaativaa harjoittelua. Lisäksi hapenottokykyä tulee haastaa aktiivisesti. Opiskelijan olisikin hyvä hengästyä useita kertoja viikossa – jos ei muuten, niin kiireessä bussiin juostessa.