Menikö taas myöhään opiskelijariennoissa? Vai pänttäsitkö tenttiin pikkutunneille asti? Ei kannattaisi - myöhäinen unirytmi altistaa krooniselle univajeelle, ja se puolestaan vaikeuttaa opinnoissa suoriutumista.

Niin tylsältä kuin se saattaakin kuulostaa, uni on yksi hyvinvointimme kulmakivistä – myös opiskelijalla. Opiskelijaelämän hektisyydessä tämä voi joskus unohtua, kun tentit painavat päälle ja toisaalta sosiaalinen elämä on usein vilkasta.

Uni kuitenkin vaikuttaa voimakkaasti niin stressin säätelyyn kuin mielialaankin. Satunnaiset lyhyeksi jääneet yöt eivät vielä synnytä pidempiaikaisia ongelmia, mutta kroonistuessaan seuraukset ovat moninaiset.

- Krooninen univaje saa aikaan lisääntyvää uupumuksen tunnetta ja vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen. Aivot ovat aktiiviset myös öisin, jolloin hermoverkot ja muistiaines rakentuvat. Uni siis mahdollistaa pitkäkestoisen muistin toiminnan, kertoo unitutkija ja professori Anu-Katriina Pesonen.

Myöhäinen unirytmi on nuorten aikuisten ongelma

Ihmisen unen tarve on yksilöllinen: jotkut selviävät seitsemällä tunnilla, kun taas toiset tarvitsevat yli kahdeksan tuntia unta yössä. Unen tarve voi myös vaihdella tilanteen ja vuodenajan mukaan.

- Oman unentarpeen paras mittari on heräämisen vaikeus ja päiväaikainen väsymys. Parhaimmillaan ihminen herää ilman herätyskelloa silloin, kun unta on kertynyt tarpeeksi, sanoo Pesonen.

Nuoruusiässä tavallinen luontaisesti myöhäinen unirytmi alkaa aikaistua 22-24-vuotiaana. Mitä myöhäisempi rytmi on, sitä todennäköisemmin unta ei tule riittävästi.

- Arvellaan, että noin puolet nuorista kärsii jonkinasteisesta uniongelmasta. Tyypillinen ongelma on viivästynyt unijakso eli hyvin myöhäinen unirytmi, jolloin uni tulee yleensä vasta aamuyön tunteina. Toinen yleinen ongelma on unettomuus, Pesonen toteaa.

Kirkasvalolamppu lahjatoivelistalle

 Jos unirytmi on hyvin myöhäinen, mutta nukahtaminen sujuu hyvin ja opiskelija pysyy unessa nukahdettuaan, ongelma viittaa viivästyneeseen unijaksoon. Unettomuus voi puolestaan oireilla vaikeutena nukahtaa, nukahtamiseen liittyvänä ahdistuksena, vaikeutena pysyä unessa ja yöheräilynä.

- Opintojen kannalta molemmat aiheuttavat päiväaikaista väsymystä ja toimintakyvyn laskua, tuumaa Pesonen.

Stressaavissa tilanteissa uni yleensä lyhenee ja muuttuu kevyemmäksi. Juuri silloin palauttavan, syvän unen merkitys on kuitenkin suurin. Syvää unta voi edistää esimerkiksi tavoittelemalla säännöllistä unirytmiä. Itselleen kannattaa kuitenkin olla myös armollinen, sillä säännöllisen unirytmin ylläpitäminen on usein vaikeaa.

- Kirkasvalolamppu aamuisin tahdistaa sisäistä kelloa, ja sen hyödyt heijastuvat iltaan saakka. Sellainen kannattaa siis hankkia tai pyytää vaikka joululahjaksi. Olisi upeaa, jos opiskelijakirjastot hankkisivat lainattavia kirkasvalolamppuja, Pesonen ideoi.