Opiskelu-uupumus oireilee innottomuutena ja ikävänä olona, massiivisena väsymyksenä ja riittämättömyyden tunteena. Lue, miten sen kehittymistä voi ennaltaehkäistä, ja mitä tehdä, jos uupumus on jo päässyt yllättämään.

NÄISTÄ MERKEISTÄ TUNNISTAT UUPUMUKSEN:

  • Olet jatkuvasti väsynyt, eikä lepo helpota tilannetta.
  • Olet usein ärtynyt ja/tai itkuinen.
  • Sinulla on hankaluuksia muistaa asioita.
  • Kyseenalaistat opintojesi merkityksen.
  • Koet jatkuvasti, ettet tee riittävästi opintojesi eteen.

Lähde: Nyyti ry

Opintojen suorittaminen on opiskelijan työtä, ja siinä missä työntekijä voi kärsiä työuupumuksesta, opiskelijaa voi uhata opiskelu-uupumus. Se on opiskeluun liittyvät stressioireyhtymä, joka muodostuu kolmesta tekijästä:

  • väsymyksestä, johon lepokaan ei tehoa
  • kyynisestä suhtautumisesta opiskeluun
  • riittämättömyyden tunteesta opiskelijana.

Lisäksi opiskelu-uupumukseen voi liittyä tunnesäätelyn vaikeutumista ja suoriutumisen heikentymistä.

- Uupumuksen tunnistaa innottomuudesta, kyllästyneisyydestä ja yleistyneestä ikävästä ja latteasta olosta. Uupunut voi olla kyyninen ja ärtyisä, ja usein hänellä on myös uniongelmia, sanoo opintopsykologi Satu Salmi.

Opiskelija, seuraa stressitasoasi

Uupumuksen oireita voi ilmetä ilman, että kyse olisi vielä mittavasta opiskelu-uupumisesta. Oire voi kuitenkin johtaa toiseen, ellei siihen reagoi ajoissa. Uupumusasteinen väsymys voi johtaa emotionaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn laskuun, mitä puolestaan voi seurata etääntyminen ja riittämättömyyden tunteet.

Siksi olisi hyvä, että opiskelijat oppisivat seuraamaan omia stressitasojaan ja reagoimaan niihin ajoissa.

- Jokainen reagoi stressiin omalla tavallaan. Peräänkuulutankin opiskelijoiden itsetuntemusta. Olisi hyvä, jos opiskelija kiinnittäisi huomiota omaan tapaansa reagoida ja havaitsisi ajoissa liiallisen stressin merkit, Salmi tuumaa.

Hae apua pitkittyneeseen tilanteeseen

Jos asiaankuuluva stressi alkaa vaihtua uupumukseen, apua kannattaa hakea. Yleispätevää ohjetta avun hakemisen ajankohtaan on vaikea määritellä – sekin on yksilöllistä.

- On tavallista, että oma olo vaihtelee opiskeluarjen haasteissa. Välillä olo on jaksavampi, välillä taas väsähtäneempi. Pitkittyneeseen, jämähtäneeseen tilanteeseen kannattaa kuitenkin reagoida. Jos tuntuu, ettei ole voimia, eivätkä tavalliset keinot palautumiseen auta, apua kannattaa hakea, neuvoo Salmi.

Opintopsykologin vastaanotto on yksi osoite, josta voi saada apua. Sinne voi hakeutua oman harkinnan mukaan ilman lähetettä. Opintopsykologin luona voi käydä yhdestä viiteen kertaan.

- Yleensä selvittelemme ensin yhdessä, mikä on tilanne ja mistä on kysymys, ja sitten mietitään keinoja, joilla tilannetta voisi helpottaa. Opintopsykologit myös ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa eteenpäin, Salmi kertoo.

Hän kannustaa hakemaan apua varhaisessa vaiheessa, sillä siinä ei ole mitään hävittävää.

- Jos mieli muuttuu, varatun ajan voi aina perua, jolloin joku onnekas saa sen. Yleensä huonoa oloa ei kannata lykätä pois mielestä, vaan mieluummin pysähtyä miettimään, mistä se kertoo.

Salli itsellesi keskeneräisyys

Jos stressitaso ei ole vielä noussut liian korkeaksi eikä uupumus yllättänyt, ongelmien kehittymistä voi ehkäistä ja omaa opiskelukykyä ylläpitää fyysisellä perushuollolla: nukkumalla riittävästi, syömällä tasaisesti ja suht terveellisesti ja liikkumalla kohtuullisesti.

- Perusbiologia asettaa meille aina tiettyjä reunaehtoja. Niitä kannattaa tsekkailla ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä, sanoo Salmi.

Myös yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tukevat opiskelijan hyvinvointia. Yksin puurtaessa riski asioiden kasaantumiseen ja stressitason nousuun on suurempi.

- Kannustaisin tekemään kouluhommia yhdessä niin paljon kuin mahdollista. Lisäksi on tärkeä pitää erillään työskentely- ja vapaa-aika, Salmi neuvoo.

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä asiana hän tuo esille keskeneräisyyden sallimisen. Kaikkea ei tarvitse saada kerralla valmiiksi, vaan välillä kannattaa irrottautua ja tehdä hyvällä omallatunnolla muita asioita – ja sitten taas palata opintojen pariin.

- Opiskelu on vaativaa, ja opiskelija joutuu koko ajan ponnistelemaan uutta oppiessaan. Jos hän on mukana monessa eri ryhmässä, myös hänen työyhteisönsä vaihtuu koko ajan. Sellaisesta työstä täytyy välillä palautua. Viikossa kannattaakin pitää vähintään yksi vapaapäivä.

Lue lisää: