Kiertotalouden tiekartalla konkretiaa Turun ilmastotyöhön

Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa ei synny jätettä tai päästöjä. Turun kaupunki tähtää resurssiviisauden periaatteiden toteuttamiseen viimeistään vuoteen 2040 mennessä.

Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi esitettävässä tiekartassa maaliksi tai vähintäänkin tärkeäksi välietapiksi halutaan kuitenkin asettaa jo vuosi 2029, jolloin Turku viettää 800-vuotisjuhlaansa ja saavuttaa myös tavoitteen hiilineutraalista kaupunkialueesta.

Resurssiviisauden tavoitteita toteuttavan tiekartan valmistelu on osa Turun pormestariohjelmaa ja sen toimeenpano jatkuu myös seuraavien valtuustokausien aikana.

Tiekartta on valmisteltu laajassa yhteistyössä toteuttamaan kaupunkistrategian mukaisia resurssiviisauden tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen. Ne ovat myös edellytys kestävälle hyvinvoinnille.

Kiertotalouden merkitys ymmärretään laajasti

Kiertotalouden kehitys on Turun alueella ja Varsinais-Suomessa hyvässä vauhdissa, ja alueen toimijat ovat sitoutuneet siihen vahvasti. Kiertotalouden tiekartan valmisteluvaiheessa tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Kiertotalousratkaisut lisäävät Turun kilpailukykyä ja luovat uutta liiketoimintaa. 

Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo toteutettu kiertotalouden periaattein. Esimerkiksi Kakolan puhdistamolla tehdään jätteestä energiaa – kiertotalousratkaisulla jätevedestä tuotetaan lämpöä 24 000 turkulaisen tarpeisiin. 

Turun kaupunkikonserni on ollut ja on edelleen merkittävässä asemassa näiden ratkaisujen toteuttamisessa. Tämä luo vahvan pohjan kiertotalouden vahvistamiselle edelleen.

Turulla vahva rooli tavoitteiden eteenpäin viemisessä

Tiekartta on tehty laajalla yhteistyöllä. Siinä esitettyjen painopistealueiden valintaan ja muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta.

Teoria – ja menetelmäosaamista tiekarttatyölle on saatu maailmanlaajuiselta kestävien kaupunkien verkostolta ICLEI:ltä. Suomesta myös Sitra on osallistunut ja rahoittanut työtä. Tiekartan lähestymistapa kattaa taloudellisen toiminnan koko arvoketjun.

Tiekarttatyön myötä Turun kaupunki ja pormestari ovat myös ottaneet vahvan roolin kaupunkien kiertotaloutta kehittävässä yhteistyössä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Yhdessä tehdyn työn seurauksena Turulla on vuonna 2029 positiivinen vaikutus ympäristöön. Turku on ilmastopositiivinen kaupunki ja hyvässä vauhdissa kohti resurssiviisautta, jossa luonnonvarojen ja muiden resurssien kulutus ja jätteiden tuotanto on minimoitu. Paikallinen talous on vahvistunut ja toimii yhä paremmin synergiassa luonnon kanssa, samalla kun mahdollisuudet kiertotalouden työpaikkoihin ja toimeentuloon ovat lisääntyneet.