Tapahtumakeskus Logomo juhlii 10-vuotista taivaltaan. Logomo avattiin kulttuuripääkaupunkivuotta varten vuonna 2011.

PYSYVÄT JÄLJET -JUTTUSARJA

Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Tässä juttusarjassa kerrotaan, mitä pysyvää vuosi 2011 jätti Turkuun.

Osa 1: Julkiset taideteokset muistuttavat kulttuuripääkaupunkivuodesta
Osa 2: Aurajoen kirsikkapuita tullaan katsomaan kauempaakin
Osa 3: Jazz soi kuorma-auton lavalla ja etäkonserteissa
Osa 4: Kulttuuripääkaupunkivuosi mullisti Turun ravintolakulttuurin
Osa 5: Aboagora murtaa tieteen ja taiteen välisiä raja-aitoja
Osa 6: Logomo – kulttuurin keskus eilen, tänään ja huomenna

Kulttuurin päänäyttämö

Logomo avattiin 10 vuotta sitten, kun Turussa juhlittiin kulttuuripääkaupunkivuotta. Rakennusliike Hartelassa oli syntynyt ajatus, että Turkuun olisi hyvä saada uusi tila, jossa olisi samanaikaisesti yrityksiä, bisnestä ja tapahtumia. Kävi ilmi, että VR:n vanha konepaja oli myytävänä, joten Hartelasta otettiin yhteyttä Turun kaupunkiin, joka etsi edelleen pääpaikkaa kulttuuripääkaupunkivuodelleen. Logomo-hanketta alettiin viedä eteenpäin ja tapahtumakeskusta lähdettiin rakentamaan nopeasti.

Nopeasta aikataulusta huolimatta rakennuksen reunimmaiset osat avattiin jo kulttuuripääkaupunkivuoden alussa. Samanaikaisesti keskelle rakennettiin isoa Logomo-salia, joka avautui marraskuussa 2011. Yhteistyö kaupungin ja yrityksen välillä sujui hyvin, vaikka vastaava omistusrakenne onkin Suomessa harvinainen.

- Logomo on siitä poikkeuksellinen, että omistajina on yksityinen yritys ja kaupunki, eli puhutaan ns. public private -mallista. Yleensä tapahtumatalot omistaa kaupunki ja toimitilat ja yksityiset bisnespalvelut ovat yritysten omistamia. Koen kuitenkin, että Logomon voimavara on se, että se ei ole pelkästään bisnestalo tai tapahtumakeskus, vaan molemmat puolet tukevat toinen toisiaan, sanoo Logomo Oy:n toimitusjohtaja Päivi Rytsä.

Vaikka Logomo-hanke käynnistyi nopeasti, ehdittiin Logomossa kuitenkin kulttuuripääkaupunkivuonna järjestää monenlaisia tapahtumia. Logomossa sijaitsi Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ajan muun muassa nykyvalokuvataiteen näyttely Liisa ihmemaassa, Tom of Finland -retrospektiivi, jalkapalloaiheinen Only a game -näyttely, Kiasman tuottamat Eija-Liisa Ahtilan ja Isaac Julienin videoinstallaatiot ja Tiedekeskus Heurekan kanssa yhteistyössä luotu tulta käsittelevä näyttely Tuli on irti.

Vaikka Logomoon ladattiin suuria odotuksia, aivan alussa kaikki eivät kuitenkaan uskoneet sen vetovoimaisuuteen. Vastustus kuitenkin hälveni, kun tapahtumatalon merkitys kaupungille huomattiin.

- Kun Logomo aloitti toimintansa, oli jonkin verran epäilijöitä, jotka eivät uskoneet sen ikinä toimivan. Nyt ei enää soraääniä kuulu, mutta kun tehdään jotain uutta eri tavalla, niin aina löytyy besservissereitä, Päivi Rytsä muistelee.

Pienoismalli Turun palosta Tuli on irti -näyttelyssä vuonna 2011. Kuvaaja: Sanna Moisala

Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen

Logomon menestystarina jatkui kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. Koska tilat on alun perin suunniteltu monikäyttöisiksi ja tarpeen mukaan muovautuviksi, on niitä ollut helppo hyödyntää erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tilojen käyttöaste onkin säilynyt korkeana, ja Logomossa on kymmenen vuoden aikana ehditty järjestämään suuria tv-tuotantoja, konsertteja, seminaareja, kokouksia, kongresseja, näyttelyitä, festivaaleja, elokuvaesityksiä ja jopa pop up -kirpputori. Logomo onkin palkittu Suomen parhaana tapahtumatalona – kahdesti.

Tapahtumakeskuksen lisäksi Logomosta haluttiin tehdä yrityksille houkutteleva ympäristö toimia. Erityisesti luova talous nähtiin nousevana alana, jota haluttiin tukea sopivilla toimitiloilla. Tilasuunnittelussa onkin otettu huomioon myös erilaisten yritysten tarpeet, ja nykyään rakennuksessa toimii 90 yritystä. Rakennukseen tehtiin myös taiteilijoiden työ- ja ateljeetiloja.

Yritys- ja tapahtumakeskus on vakiinnuttanut paikkansa niin kaupungissa kuin omalla toimialallaankin ja muodostunut matkailun kannalta merkittäväksi kohteeksi. Hyvän sijainnin, toimivien ja esteettömien tilojen ja osaavan henkilöstön ansiosta Logomo on houkutteleva paikka sekä tapahtumanjärjestäjille ja yleisölle että modernia ja yhteisöllistä toimitilaa etsiville yrityksille. Päivi Rytsä uskoo Logomon merkitsevän Turulle paljon, ehkä jopa enemmän kuin moni osaisi kuvitella:

- Näen, että Logomo on Turulle tärkeä, koska myös välilliset vaikutukset ovat isot. Jos Logomossa järjestetään esimerkiksi keikkoja tai tv-tuotantoja, niin se tarkoittaa, että tänne tulee Turun ulkopuolelta vierailijoita, jotka majoittuvat alueen hotelleissa, käyttävät elinkeinoelämän palveluja ja tuovat yritysten kassaan rahaa. Se on äärettömän tärkeää. Yksi kongressikävijä tuo kaupunkiin noin 1700 euroa.

Logomon toiminta koki kuitenkin kovan kolauksen, kun koronapandemia iski. Sulkutilat ovat vaikuttaneet ikävällä tavalla koko tapahtuma-alaan, ja myös Logomossa on ollut selvästi tavallista hiljaisempaa.

- Täällä on ollut hyvin hiljaista, ja tämä on tietysti hirvittävä tilanne asiakkaille, henkilökunnalle, yrityksille, kuluttajille, artisteille ja koko tapahtumakentälle. Jos esimerkiksi Logomossa on tv-tuotanto, niin se tarkoittaa, että tapahtumailtana siellä on 150 henkeä töissä, ja lisäksi vielä Logomon puolesta tarjoilijoita, järjestyksenvalvojia, siistijöitä, lisää teknikoita sekä tuotannon, myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Se on järjestön määrä työtä ja osaamista, joka jää koronan takia toteutumatta, Päivi Rytsä kommentoi.

Pandemia-aikana Logomossa ei ole voitu järjestää tavalliseen tapaan suuria yleisötilaisuuksia, mutta pienempiä kokouksia on pystytty järjestämään. Logomossa on myös kuvattu tv-ohjelmia ilman yleisöä, ja jopa uusia tv-formaatteja on kuvattu. Usko tapahtuma-alan uuteen nousuun elää Logomossa vahvana:

- Meillä on vahva usko tapahtuma-alaan, ja uskon itse myös henkilökohtaisesti, että ihmiset kaipaavat live-tapahtumia. Meillä oli nyt Logomon terassikesä toista kertaa, ja kuulin tyytyväistä asiakaspalautetta. Olemme huomioineet turvavälit ja nähneet heti koronan alusta alkaen paljon vaivaa sen eteen, että tapahtumia voidaan järjestää terveysturvallisesti. Saamani palautteen mukaan asiakkailla oli turvallinen ja hyvä olo, Päivi Rytsä kertoo.

Mitä seuraavaksi?

Nyt Logomossa puhaltavat uudet tuulet, sillä loppuvuodesta 2020 Hartela Länsi-Suomi Oy:n omistusosuus Logomo Oy:stä ja Logomon Tapahtumatilat Oy:stä siirtyi Sunborn Events Oy:lle. Turun kaupunki pysyy edelleen molempien osakeyhtiöiden toisena omistajana. Päivi Rytsän mielestä yrityskaupassa on hyvät puolensa:

- Mielestäni yrityskauppa oli hyvä juttu, koska Sunbornilla on vahvuuksia tapahtumatoimialalla. Hartelan ajatus alun perinkin oli olla vain hetken aikaa omistajana, sillä heidän toimialaansa ei ole tapahtumatilojen vuokraaminen tai markkinointi. Sunbornilta saamme lisää osaamista ja kehitämme yhdessä uusia toimintoja. Jatkossa pystymme palvelemaan asiakkaitamme paremmin, koska meillä on omassa konsernissammekin jo paljon valikoimaa. Toki teemme yhteistyötä kaikkien yritysten ja toimijoiden kanssa.

Tulevaisuudessa näkyy muitakin muutoksia. Ratapihan kehittämishanke tuo toteutuessaan elävyyttä Logomon lähistölle. Logomossa uskotaan, että hankkeet vilkastuttavat myös heidän toimintaansa.

- Toivon, että ratapihahanke etenee. Mitä enemmän saamme toimintaa ja actionia, niin sitä parempi se on kaikille. Turun ratapihan alue on siitä poikkeuksellinen, että alueen sisällä on jo valmiiksi tapahtumatalo, mikä erottaa alueen muiden suurten kaupunkien vastaavista hankkeista. Täytyy muistaa, että meillä on hieno ja uniikki paikka, Päivi Rytsä sanoo.

Nyt Logomossa on valmisteltu investointeja ja uutta strategiaa, jotka otetaan käyttöön. Tavoitteena on nousta Suomen parhaasta tapahtumatalosta Euroopan parhaaksi tapahtumataloksi vuonna 2025. Tarjonta aiotaan jatkossakin pitää monipuolisena ja laajana.

- Aiomme kehittää ravintolatoimintaamme ja teemme tiloistamme avoimempia, jotta ihmiset kokisivat, että tänne voi tulla vaikkapa kahville tai lasilliselle jotain muuta juotavaa ja samalla katsomaan, mitä täällä tapahtuu. Aiomme myös pitää tapahtumakirjon jatkossakin monipuolisena, sillä vahvuutemme ovat monipuoliset ja erilaiset tapahtumat, ja siitä pitää pitää kiinni, Päivi Rytsä sanoo.

Teksti: Alina Kauppi