Turkulaisella muotoilulla oli tärkeä rooli Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa 2011 ja esimerkiksi Turku Design Festivalin toiminta käynnistyi osana vuoden ohjelmaa. Muotoilun saralla kulttuuripääkaupunkivuosi kokosi kenttää yhteen ja silloin syntyneet verkostot ja toiminnot kantavat yhä.

PYSYVÄT JÄLJET -JUTTUSARJA

Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Tässä juttusarjassa kerrotaan, mitä pysyvää vuosi 2011 jätti Turkuun.

Osa 1: Julkiset taideteokset muistuttavat kulttuuripääkaupunkivuodesta
Osa 2: Aurajoen kirsikkapuita tullaan katsomaan kauempaakin
Osa 3: Jazz soi kuorma-auton lavalla ja etäkonserteissa
Osa 4: Kulttuuripääkaupunkivuosi mullisti Turun ravintolakulttuurin
Osa 5: Aboagora murtaa tieteen ja taiteen välisiä raja-aitoja
Osa 6: Logomo – kulttuurin keskus eilen, tänään ja huomenna
Osa 7: Turkulainen design sai kulttuuripääkaupunkivuodesta kipinää

Muotoiluun keskittyvä tapahtumakokonaisuus Turku Design Festival järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Jo ensimmäisessä tapahtumassa oli koko turkulainen muotoilun kenttä mukana. Ohjelmassa oli niin myyjäisiä, muotinäytöksiä kuin ammattilaisohjelmaa seminaarien ja koulutusten muodossa.

- Alun perin suunnitelmissa ei ollut jatkaa tapahtumaa kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen, mutta kyllähän hyväksi koettu konsepti ansaitsi jäädä osaksi Turun tapahtumakenttää, kertoo Turku Design Festivalin käynnistäjä, tuottaja Moona Tikka.

Uuden muotoilun yhdistys muotoilijoiden aseman edistäjänä

Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkimainingeissa, vuonna 2013, rekisteröitiin Uuden muotoilun yhdistys. Sen missiona on edistää strategisesti alueen muotoilijoiden asemaa kaupungissa. Yhdistyksen jäsenistöön kuuluu sekä muotoiluyrityksiä että muotoilusta kiinnostuneita yksityishenkilöitä.

Yhdistyksen toiminta on tiivistynyt myyntitapahtumien tuottamiseen ja tunnetuimpia näistä lienevät kausimarketit, joita on liki vuosittain järjestetty Logomossa.

- Tapahtumat ovat olleet merkittäviä niin yhdistyksen jäsenistölle kuin yleisöllekin. Yhteisöstä onkin kasvanut aktiivinen heimo, jota yhdistää muotoilu, käsityö ja taide, kertoo Laura Laurén, Uuden muotoilun yhdistyksen varapuheenjohtaja.

Yhdistys on viime aikoina aktivoitunut yhä enemmän myös immateriaalisen muotoilun jakamisessa.

- Olemme panostaneet muotoiluymmärryksen lisäämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Muotoilu- ja taidelähtöisillä menetelmillä on paljon annettavaa muun muassa liiketoimintaan, muutoshaasteisiin, johtamiseen ja palvelukehitykseen. Muotoilun menetelmin lisäämme luovuutta, ympäristöviisautta ja tulevaisuuden ennakointia. Näemme myös muotoilu- ja arkkitehtuurikasvatuksen tärkeäksi kaikissa ikäryhmissä. Muotoilulla muutetaan maailmaa ja asenteita, niin sisäisiä kuin ulkoisia, Laurén jatkaa.

Tulevaisuuden tavoitteena yhdistyksellä on paitsi jatkaa verkostoitumistilaisuuksia ja koulutuksia, myös tuottaa säännöllistä ohjelmistoa ympäri vuoden, Turun lisäksi ympäristökunnissa ja -kaupungeissa.

Joulumarketin asiakkaita Logomossa. Tänä vuonna Uuden Muotoilun Joulumarket järjestetään Rettigin tehtaalla 27.-28.11. klo 11-17.

Design osana kulttuurimyönteistä kaupunkikehitystä

Vuodesta 2019 alkaen Uuden muotoilun yhdistys on rakentanut kaupunkiin Muotoilukeskusta Design Open House -konseptin alla. Hanketta on tukenut myös Turun kaupunki. Muotoilulla on keskeinen rooli kaupungin vetovoimaisuuden lisäämisessä ja muotoilun edistäminen koskettaa kaupunkia laaja-alaisesti niin kaupunkisuunnittelusta elinkeinoelämään kuin matkailusta koulutukseen.

- Haluamme osaltamme olla rakentamassa yleisöystävällistä kulttuurikaupunkia, jossa osallistetaan, kohdataan, kyseenalaistetaan ja keskustellaan. Näemme, että Vanhankaupungin korttelista muodostuu kaupungin luova sydänalue, joka tuo sykettä syvälle kaupungin kulttuuri-identiteettiin kaikkien koettavaksi, Laura Laurén kuvailee.

Uuden muotoilun yhdistys on asettunut Vanhalle Suurtorille Brinkkalan taloon. Yhdistys iloitsee pitkään alikäytettynä olleen alueen kehittämisestä sekä kaupungin osallistavasta otteesta alueen toimijoiden ja asukkaiden suhteen. 

- Rettigin kulttuurikorttelin kehittäminen yhdessä kaupungin kanssa on paitsi unelmamme myös tiukka tavoite. Luova keskus lisää ihmismäärää ja asiakasvirtaa, ja siten jäsenistöllemme ansaintaa. Pidämme kiinni olemassaolostamme alueella ja läikytämme jatkossakin muotoilun ilosanomaa siellä missä kuljemme, Laurén painottaa.

- Näemme, että kaupunki palaa juurilleen ja tukee tämän identiteetin palauttamista aidosti. Taiteen talon ja Vanhankaupungin kehityshanke ovat tästä hieno osoitus. Taideperustaiseen matkailuun panostaminen olisi tärkeää nyt tulevaisuudessa, Laurén jatkaa.

Uuden muotoilun yhdistys tuottaa suosittua Varför Paris vi har ju åbo -kassia. Kuva Lauri Hannus

Uuden muotoilun yhdistyksessä uskotaan kokonaisvaltaiseen kaupunkikehitykseen ja kulttuurimyönteisyyden jalkautumiseen kaikkiin kaupungin toimintoihin. Vuonna 2029, kaupungin täyttäessä 800 vuotta, Laura Laurénin maalauksellisessa visiossa Turku on kuin pieni Pariisi, jossa kulttuurin näkee, kuulee ja aistii:

- Vanha kaupunki sykkii ja elää kunnioittaen muinaista historiaansa, modernilla twistillä. Jokilautta kuljettaa väkeä alajuoksulle Turun Linnaan, Historian ja tulevaisuuden museoon, kurvatakseen sieltä takaisin Manillaan, Musiikkitaloon ja Vanhaankaupunkiin. Kirkkopuistossa järjestetään tapahtumia läpi vuoden, on bistroa, sirkusta, taidetta ja teatteria. On myös virkeä ja valpas Kulttuurikampus, joka varmistaa kaupungin imun opiskelijoille. On verkostoklustereita, residenssi- ja majoitustoimintaa. Sekä keskellä vanhaa kaupunkia yleinen kulttuurisauna, joka jokaisen turistin on kerran elämässään koettava. Ja unohtumaton saaristo, jonka voi myös maistaa. Lähituottajia tuetaan ja omaleimaisia herkkuja tarjotaan Vanhankaupungin viinituvissa. Satama, lentokenttä ja junaliikenne toimivat notkeasti ja viikonloppuvisiitille tullaan vaikkapa Pariisista kädenkäänteessä. Pikku-Pariisi kasvaa koettavaksi aidoksi kaupunki-ilmiöksi.