Monissa yliopistokaupungeissa yliopistot ovat sulautuneet osaksi kaupungin identiteettiä, toimintaa, paikallisyhteisöä ja rakennettua ympäristöä. Tätä yhteyttä pyritään edelleen vahvistamaan niiden välisessä nykyaikaisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistoimijuudessa. Keskeisiä kannusteita ovat uusi osaaminen, kaupallistettava tieto, kampusalueet osana kaupungin kehittämistä sekä yliopistojen keskeinen rooli yhteiskunnallisessa kehityksessä.
Yliopistot näkyvät myös kaupunkien strategioissa ja brändeissä, joilla ne pyrkivät erottautumaan muista kaupungeista. Tutkimuksessa verrattiin Turkua ja Tarttoa, jotka kummatkin korostavat akateemista historiaa, elävää kaupunkikulttuuria ja kaupungin nuorekkuutta. Tartolla on kuitenkin Turkua vahvempi akateeminen leima.
Katsauksessa ehdotetaan tiedematkailun kehittämistä konkreettisena tapana nostaa akateemisen kulttuuriperinnön ja tieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä ja merkitystä osana Turun kaupunkikulttuuria. Tiedematkailulla tarkoitetaan matkailua, joka perustuu joko akateemiseen historiaan ja kulttuuriperintöön tai tieteeseen ja tutkimukseen.
– Tiedematkailu voi liittyä sekä kulttuuri- että luontomatkailuun. Matkailukokemusten arvo muodostuu joko passiivisesta tieteeseen tutustumisesta tai aktiivisesta osallistumisesta sen tekemiseen, sanoo toinen tutkimuksen tekijöistä, talousmaantieteen dosentti Juulia Räikkönen Turun yliopistosta.
Ajankohtainen esimerkki on Vanhankaupungin kehittämishanke, joka konkretisoi kaupungin, kulttuurin, luovien alojen, matkailuelinkeinon ja yliopistojen yhteistyötä.
Tutkimus rahoitettiin Turun kaupunkitutkimusohjelmasta.