27.01.2022
Korona haastoi myös viime vuonna kaupungin vapaa-ajan palveluita. Vaikka kävijämäärät kaiken kaikkiaan vähenivät lähes puoli miljoonaa vuoteen 2020 verrattuna, asiakkaat löysivät erityisesti virtuaalitapahtumat, verkkokonsertit ja kirjaston varauspalveluun. Lisäksi museot, maauimalat ja nuorisotilat keräsivät kävijöitä enemmän kuin vuonna 2020.
– On hienoa, että rajoituksista huolimatta ihmisillä oli mahdollisuus osan vuodesta osallistua toimintaan myös paikan päällä. Asiakkaillamme on selkeästi tarve tulla palveluiden äärelle, mutta he ovat myös ilahduttavan hyvin löytäneet monipuoliset verkkotapahtumamme ja -palvelumme, toteaa Turun kaupungin vapaa-aikajohtaja Minna Sartes.
Kirjasto teki kaikkien aikojen varausennätyksen
Turun kaupunginkirjastossa oli vuonna 2021 lähes 1,1 miljoonaa asiakaskäyntiä (1 084 033). Asiakaskäynnit jatkoivat laskuaan ja laskivat edellisestä vuodesta 18,3 %. Omatoimiaika oli viime vuonna 6 kuukautta koronan vuoksi pois käytöstä, mikä vaikutti asiakaskäynteihin.
Kirjastolainoja kertyi 2,9 miljoonaa, joka oli 6,2 % edellisvuotta enemmän. Varauksia tehtiin vuonna 2021 yli puoli miljoonaa, mikä on kaikkien aikojen varausennätys. Kirjaston asiakkaat ovat korona-aikana löytäneet varauspalvelun, ja sen käyttö nousi peräti 36,2 % vuodesta 2020. E-aineistojen lainamäärä nousi lähes 230 tuhanteen lainaan, ja kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 38,5 %.
Kirjaston vuosi oli uusien toimintatapojen ylläpitämistä koronarajoitusten puitteissa. Kirjasto jatkoi helposti saavutettavia virtuaalitapahtumia läpi vuoden. Kaupunginkirjasto järjesti yli 1 300 tapahtumaa ja niihin osallistui yli 166 000 henkilöä, joista yli 148 000 etäyhteyksien kautta. Tapahtumien osallistujamäärä nousi 38,4 % vuodesta 2020.
Koronarajoitusten tuomista haasteista huolimatta kirjaston vuosi täyttyi monipuolisesta ohjelmasta ja kirjallisuuden harrastamista tukevasta toiminnasta. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat lukutaidon kehittäminen ja kirjasto kiertotalouden edistäjänä.
Turun filharmoninen tavoitti yleisöä verkossa ja paikan päällä
Turun filharmoninen orkesteri tavoitti yleisöä koronarajoitusten jatkuessa vuonna 2021 niin verkon välityksellä kuin paikan päällä järjestettävissä konserteissa ja muissa yleisötapahtumissa. Orkesterin vuoden 2021 kokonaiskävijämäärä oli 24 500. Vastaava luku vuonna 2020 oli 26 000 ja ennen koronaa vuonna 2019 noin 70 000.
Verkkokonsertteja lähetettiin vuoden aikana 29, ja ne tavoittivat yhteensä 51 329 katsojaa. Orkesterin verkkosisällöillä on ollut yhteensä 139 551 katsojaa vuoden 2021 aikana, kun lasketaan YouTube-kanava mukaan.
Yleisörajoitusten vuoksi orkesteri soitti koko kevätkauden sinfoniakonsertit verkkokonsertteina muun toiminnan ollessa tauolla. Maaliskuussa ensimmäistä kertaa virtuaalisena järjestetty Lasten Musiikkijuhlat yhteistyössä Turun konservatorion kanssa saavutti 26 000 katsojaa. Suurimman yksittäisen katsojamäärän keräsi Eläinten karnevaali -verkkokonsertti koululaisille maaliskuussa 13 234 katsojalla.
Syyskaudella yleisöt palasivat katsomoihin. Sinfoniasarjan täyttöprosentti nousi koko loppuvuoden ajan, ja sinfoniakonserttien täyttöaste oli noin 51 %. Syyskaudella järjestettiin yhteensä 88 tapahtumaa.
Musiikki, meri ja mielenrauha -teemaisen yleisötyöviikon konserteissa ja tapahtumissa oli elokuussa 1 400 kuulijaa. Itämeripäivänä 26.8. järjestetty suurtuotanto Luontosinfonia Forum Marinumin edustalla keräsi tuhat kuulijaa. Marraskuussa Circus Symphony of Vampires -tuotannon konserttien täyttöaste oli huikeat 96 %, ja yhdeksässä esityksessä vieraili yhteensä 6 750 henkilöä. Vuoden päättäneissä kuudessa Lumiukko-konsertissa oli 4 270 kuulijaa.
Turun kaupunginkirjaston kanssa järjestettyyn Elinvoimaa kulttuurista -tapahtumakokonaisuuteen osallistui livenä ja verkon välityksellä yli 8 500 asiakasta. Sarja koostui hyvinvointikonserteista, asiantuntijaluennoista sekä taidevarteista. Lisäksi TFO toteutti Runosmäen vanhainkodissa pilottiprojektin osana Saavutettavat orkesterit -hanketta, jossa kehitettiin orkesterien toimintaa ikäihmisten parissa Suomessa ja Iso-Britanniassa vuosien 2020–2021 aikana. Hankkeen tuloksena julkaistiin Ikäystävällinen orkesteri -käsikirja.
Turun liikuntapaikoilla ja -palveluissa yli miljoona käyntiä vuonna 2021
Koronasulut vaikuttivat liikuntapaikkojen ja -palveluiden käynteihin, joita tilastoitiin 1 015 000 (2020: 1 157 000). Liikuntapaikat olivat suljettuna yleisöltä 10.5. asti, ja yläkouluikäisten ja sitä vanhempien toiminta oli koko kevään tauolla, kunnes rajoitukset poistettiin 16.6. Koronapassi oli käytössä liikuntapaikoilla 9.–30.12., ja liikuntapaikat olivat suljettuina 30.12.–12.1.2022.
Impivaaran uimahallin henkilökunta toteutti 213 virtuaalista jumppaa, joihin osallistui 1 825 (2020: 2 630) live-katsojaa. Uimalaitoksissa kävi yli puolet koko kävijämäärästä eli 535 400. Impivaaran uimahallissa ja kuntosalissa tilastoitiin 312 940 käyntiä (2020: 354 270).
Samppalinnan maauimalan kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta, kun maauimalassa kävi yhteensä 109 600 (2020: 80 400) ja Kupittaan maauimalassa ennätykselliset 70 540 uimaria (2020: 41 370). Uimalaitosten vesijumppien kävijämääriä rajoitettiin ja jumppaajia oli edellisvuotta vähemmän 15 204 (2020: 18 700). Kesällä Ekvallan, Ispoisten ja Saaroniemen uimarantojen kävijämäärä 58 040 (2020: 52 070) nousi hieman edellisvuodesta.
Muissa liikuntapaikoissa ja -palveluissa tilastoitiin 479 600 käyntiä (2020: 531 480).
Kupittaan urheiluhallissa kuntosali- ja yleisurheiluharjoittelukäyntejä oli 97 080 (2020: 120 450). Impivaaran ja Varissuon jäähallien luistelijoita oli yhteensä 155 770 (2020: 171 150). Parkin tekojääradalla luisteli talven aikana 50 920. Impivaaran jalkapallohallissa kävijöitä oli 24 240 (2020: 44 730). Liikuntakeskus Alfassa käyntejä tilastoitiin 86 560.
Luonnonjääkentät olivat käytössä tammikuun alusta kahdeksan viikkoa, kun vuonna 2020 kaikki luonnonjäät oli suljettu. Tykkilumetus aloitettiin Nunnavuoressa vuoden alussa ja laduilla hiihdettiin 10 viikkoa edellisvuoden yhden viikon sijaan. Impivaaran suksivuokraamossa oli kävijöitä 3 937, vuonna 2020 se oli koko talven kiinni. Luonnonlumiladuilla ehdittiin hiihtämään reilun viikon.
Liikuntapaikkojen sulkuaika vähensi myös tapahtumiin ja palveluihin osallistujien määrää 68 000:een (2020: 90 435). Sulun aikana pilotoitiin digipalveluja, muun muassa maksuton kolmen kuukauden kokeilumahdollisuus treenaakotona.com-palvelussa, johon osallistui 485 turkulaista. HeiaHeia-hyvinvointisovellusta pilotoi syksyllä 326 turkulaista.
Turun Liikkuvan koulun -harrasteliikuntaryhmien kerhokäyntejä oli ala- ja erityiskoulujen LiiKe-kerhoissa 28 467. Maksuttoman Lasten liikunnan ihmemaan toimintaa järjestettiin vain syksyn ajan ja kävijöitä oli 4 117 (2020: 12 000). Turun ja seutukunnan 13–19-vuotiaille suunnatuissa maksuttomissa Mihi-liikuntaryhmissä käyntikertoja oli 3 374, Koululiikunnan kilpailuihin osallistui 1 733 oppilasta ja harrastetoimintaan 316 oppilasta (2020: 2 430).
Lue lisää: Turun liikuntapaikoilla ja -palveluissa yli miljoona käyntiä vuonna 2021
Nuorisotilojen kävijämäärä nousi
Turun kaupungin nuorisopalvelujen toimipisteissä kävi yhteensä 96 690 asiakasta vuonna 2021. Määrä on hieman vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin asiakkaita kävi 98 780. Aiemmin nuorisopalvelujen kävijämääristä on tiedotettu ovilaskurilukuina, mutta käytännöstä on sittemmin luovuttu. Tässä tiedotteessa luvut on ilmoitettu vuosien 2021 ja 2020 osalta asiakasmäärinä.
Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuistossa kävi viime vuonna 20 963 asiakasta. Määrä laski vuodesta 2020, jolloin kävijöitä kirjattiin 25 011. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa kävi vuonna 2021 7 683 asiakasta ja määrä nousi vuodesta 2020, jolloin asiakkaita kirjattiin 3 885.
Alueellisissa nuorisotiloissa kävi 40 414 asiakasta. Asiakasmäärä nousi vuodesta 2020, jolloin asiakasmäärä oli 35 960.
Musiikkitoimintatila Auran Panimossa kävi 1 425 asiakasta (2020: 5 686). Toimintaa toteutettiin kuitenkin paljon striimattuna, muun muassa neljäpäiväisten rokkifestivaalien muodossa. Kaiken kaikkiaan nuorisopalveluissa kohdattiin digitaalisen toiminnan kautta 6765 nuorta. Skeittihalli Cubessa kävi viime vuonna 4197 (2020: 5 472) asiakasta.
Poikkeusoloista huolimatta nuorisopalvelut kohtasivat uusina kokeiluina nuoria vuonna 2021 liikkuvan nuorisotyön Wauto-toiminnan ja Liikkis-toiminnan, Nuova-koulunuorisotyön sekä Nuki goes Vimma ja Vaihda Vimmalle -toiminnan muodossa. Uusia toimintamuotoja olivat myös Vimman TaTo -tiimin toiminta, jossa nuoret suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa nuorille sekä etsivän harrastustoiminnan erilaiset toiminnat.
Lisäksi lasten ja nuorten harrastamisen ja mielekkään vapaa-ajanvieton edistämistä jatkettiin Turussa aktiivisesti palvelujen välisellä yhteistyöllä. Avointa ja maksutonta Kivaloma kulmilla -toimintaa järjestettiin myös vuonna 2021. Kivakesä kulmilla -toiminnassa kirjattiin viime vuonna 4 826 käyntiä. Harrastamisen Turun mallin kerhotoimintaan osallistui vuonna 2021 8079 kävijää ja etsivä harrastustoiminta tavoitti kouluissa 7989 oppilasta.
Museoissa vierailtiin olosuhteisiin nähden ahkerasti – WAM ylitti 46 000 käyntiä
Turun kaupungin omistamiin ja ylläpitämiin museoihin tehtiin yhteensä 322 065 vierailua. Museoiden yhteenlaskettuja aukiolopäiviä oli 1 452. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 291 023 vierailua ja 1 171 aukiolopäivää. Apteekkimuseo ja Qwenselin talossa vierailtiin 14 019, Biologisessa museossa 12 162 ja Kuralan Kylämäessä 123 270 kertaa. Luostarinmäen museokorttelissa käyntejä oli 24 290 ja Turun linnassa 93 421.
Turun kaupungin taidemuseo WAM keräsi suurimman tilastokasvun, kun pääsaleissa esillä olleet näyttelyt Epävarma horisontti, Anu Pentik – Alussa oli siemen sekä Spektri yhdessä WAMx-näyttelyiden monipuolisen nykytaidekattauksen kanssa houkutteli peräti 46 683 museokävijää. Vuonna 2020 WAMissa käytiin 25 476 kertaa. Anu Pentikin näyttelyssä vieraili yli 32 000 henkilöä, ja sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta käsittelevässä näyttelyssä Spektri (avoinna 9.1.2022 asti) vieraili 10 670 henkilöä.
Kokoelmien kartunta on koronapandemiasta huolimatta ollut vilkasta. Esineitä lahjoitettiin kokoelmiin runsaat 200 ja ostettiin yhdeksän. Suurin yksittäinen lahjoitus oli 80 opetustaulun erä.
Taidekokoelma kasvoi noin sadalla teoksella, joista 28 oli ostoja. Historiallista taidekokoelmaa kartutettiin muun muassa hankkimalla Erik Johan Löfgrenin maalaama muotokuva Kakolan ensimmäisestä johtajasta Sven Salomon Mustelinista ja Johan Erik Lindhin maalama muotokuva Marie-Louise Heurlinista. Alueen merkittävien modernistien kokoelmaan hankittiin Mauno Hartmanin tilallinen ruokoteos Archipelago. Nykytaiteilijoista hankittiin teoksia Antti Laitiselta, Elina Ruohoselta, Noora Schroderukselta ja Markku Laaksolta. Merkittävimpänä teoslainana organisoitiin nykytaiteen Roland Perssonin Intimate Distance (Living Matter) -teos Tretjakovin galleriaan Moskovaan.
Valokuvakokoelma kasvoi runsaalla 1 600 kuvalla. Verkossa julkaistujen kuvien määrä lisääntyi yli 4 000 kappaleella ja on nyt yhteensä liki 11 000. Kokoelman eri aineistoryhmien yleisötyönä toteutettiin Saariston aikamatka -projekti, josta saatu palaute on ollut myönteistä.
Turun museokeskus julkaisi joulukuussa 2021 uutuusteoksen Kylistä kasvoi Turku – Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta Turkuun liitettyjen kylien historiaa. Kirjassa on 62 turkulaistuneen kylän historia. Teos saavutti suuren suosion ja sen ensimmäinen painos on myyty loppuun. Toinen painos on saatavilla maaliskuussa 2022.
Asiasanat: