Maisema Turun biologisen museon ympärillä on muuttunut 115 vuoden aikana paljon, mutta itse museorakennus on vuosien varrella kokenut verraten vähäisiä muutoksia. Edes vahtimestarin asunnon laajentaminen vuodenvaihteessa 1963–64 ei juurikaan muuttanut rakennuksen ulkonäköä, vaan arkkitehtuurista kiinnostunut kävijä saa yhä ihastella samoja yksityiskohtia kuin yli 100 vuotta sitten.

Biologinen museo 115 vuotta

Vuonna 2022 tuli kuluneeksi 115 vuotta Biologisen museon perustamisesta. Kävijät voivat edelleen aistia samaa, ajatonta ja ainutlaatuista tunnelmaa kuin museon ensi kertaa auetessa yleisölle 15. heinäkuuta vuonna 1907.

Biologinen museo 115 vuotta -juttusarjassa käsiteltiin museota eri näkökulmista. 

115 vuotta Kolthoffin perintöä

Hélène ja Alfred Jacobsson, pariskunta museon takana

Kurkistus dioraamojen historiaan

115 vuotta Suomen luonnossa

Turun biologisen museon koristeellisen puujugendrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Alexander Nyström. Puujugendista kehittyi Turussa aivan erityinen paikallinen tyyli, jossa Biologisen museon tapaan oli usein mukana kansallisromanttisia elementtejä. Ruissalon huvilat torneineen ja verantoineen olivat monella tapaa esikuvana keskustan puisten jugendtalojen rakennussuunnittelijoille.

Erikoisuutena Turun biologisessa museossa ovat suuret päätyikkunat, jotka valaisevat dioraamoja. Museon tilaratkaisu on päinvastainen kuin Tukholman biologisessa museossa, joka innoitti Hélène ja Alfred Jacobssonin rakennuttamaan Turkuun vastaavanlaisen museon: Turussa dioraamat tehtiin keskelle ja yleisö kulki rakennuksen reunoilla. Eräiden rakennuksen yksityiskohtien, kuten pienten pyörökaari-ikkunoiden ja kattokonstruktion arvellaan olevan heijastumia Tukholman biologisesta museosta. 

Tukholman Biologiska museet sijaitsee Skansenin ulkoilmamuseon yhteydessä. Kuva: Francisco Anzola (CC BY 2.0).

Turun biologisen museon rakennustyöt aloitettiin kesällä 1906 ja museo avautui heinäkuussa 1907. Museon paikasta kiisteltiin pitkään ja sanomalehdissä Urheilupuiston nurkkaa pidettiin syrjäisenä ja epäiltiin jopa museon jäävän unohduksiin. Ennen kaupunginteatterin ja Valtion virastotalon rakentamista museo näkyi kuitenkin miltei kaupungin keskustaan saakka, eikä paikka muodostunut esteeksi museon suurelle suosiolle. Museorakennus maalattiin ulkoa vasta vuosia valmistumisen jälkeen, ja sama väritys on säilytetty myöhemmissäkin ulkomaalauksissa. 

Biologisen museon rakennuspiirustukset, 1906. Kuva: Martti Puhakka, TMK.

Alexander Nyström menehtyi vain 56-vuotiaana kesken kiivaimman työuran. Hän on jäänyt isoveljensä Gustaf Nyströmin varjoon, vaikka vaikuttikin laajasti Turun kaupunkisuunnittelussa ja kunnallispolitiikassa. Aikalaiset kuvailevat Nyströmiä ahkeraksi ja taitavaksi, ja hänen kädenjälkeään löytyy edelleen ympäri Turkua. Nyströmin tunnettuja jugendrakennuksia Biologisen museon ohella ovat Volter Kilven talo Vartiovuoren puiston kupeessa, Rakennus- ja teollisuusosuuskunta Alkun talo sekä alun perin Crichtonin telakan englantilaisen johtajan yksityisasunnoksi valmistunut Park Hotel Puolalanpuistossa.