Sinisimpukat ovat meren supersuodattimia, joiden avulla Itämeri voidaan saada puhtaaksi

Saariston pelastuslautta (joukkuenimi dQw4w9WgXcQ), Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK)

Itämeren saastuminen on merkittävä ongelma. Veteen päätyy ihmisen toiminnan seurauksena – esimerkiksi maataloudesta, jätevesistä, veneilystä ja kalankasvatuksesta – liikaa fosforia ja typpeä, jotka toimivat ravinteena leville. Levien lisääntyminen johtaa muun muassa monien pohja-alueiden hapettomuuteen, millä on vaikutusta meren ekosysteemiin.

Vaikka vesiensuojelu on vähentänyt Itämeren ravinnekuormitusta, ei meren tila ole parantunut merkittävästi. Osasyynä tähän on merenpohjiin kertynyt ravinnevarasto.

Lennun ja Aleksanterin kilpailuidea on vastaus Itämeren rehevöitymisongelmaan. Siinä mereen lasketaan köysiviljelmiä, joihin kiinnittyneet sinisimpukat suodattavat meren epäpuhtauksia ravinnokseen.

- Tarjoamme ratkaisua Itämeren rehevöitymisen kiihtymiseen. Siksi olemme kehittäneet mahdollisimman luonnonmukaisen viljelmän, joka ei itsessään kuormittaisi meren ekosysteemiä. Päinvastoin se edistäisi tehokkaasti ekosysteemiä, samaan aikaan torjuen rehevöittävien levien kasvua, Aleksanteri kertoo.

Lennu ja Aleksanteri opiskelevat TSYKin merilinjalla. Siksi heille oli luontevaa valita kilpailuun Itämereen liittyvä ongelma. Aluksi heillä oli muitakin vaihtoehtoja kuin sinisimpukat, mutta nopeasti he totesivat sinisimpukat tehokkaimmaksi tavaksi puhdistaa merivettä.

- Sinisimpukka sopeutuu hyvin Itämeren olosuhteisiin ja se on suodatusteholtaan kaikkein tehokkain eliö, Aleksanteri kertoo.

Meribiologi Leila Meistertzheim on kutsunut sinisimpukoita meren supersuodattimiksi. Yksi sinisimpukka saattaa suodattaa jopa 25 litraa vettä päivässä. Tutkijat haaveilevat, että simpukoita voitaisiin käyttää mikromuovien puhdistamiseen. Nykyään niitä käytetään jo muun muassa hyönteismyrkkyjen poistamiseksi meressä.

Mistä Lennu ja Aleksanteri kuulivat ensimmäistä kertaa sinisimpukoiden kyvystä suodattaa veden epäpuhtauksia?

- Olisiko ollut bilsan opettajalta, Aleksanteri pohdiskelee.

- Katsoimme Itämerestä kertovan dokkarin, ja siinä saatettiin mainita asiasta, Lennu muistelee.

Lennu ja Aleksanteri kertovat saaneensa peruskoulun ja lukion kautta muutenkin paljon tärkeää tietoa Itämerestä ja kestävästä kehityksestä.

Ideansa kehittelyn aikana he ovat lukeneet aiheeseen liittyvää tutkimusta sekä saaneet apua yliopistossa opiskelevalta mentoriltaan. Samalla he ovat pohtineet, miten kilpailuidea saadaan toteutettua taloudellisesti järkevästi.

Lennun ja Aleksanterin mukaan koulussa on oltu innostuneita heidän ideastaan. He ovat myös voineet keskustella siitä opettajiensa kanssa.

- Haluamme että kilpailuidea on realistinen, jotta se voi toteutua tulevaisuudessa, Lennu ja Aleksanteri sanovat.

Sinisimpukkaviljelmiä on tarkoitus pilotoida ensin Saaristomerellä, joka on heidän tarkoitukseensa ”riittävän pieni ollakseen toteutettavissa, mutta samalla merkittävän suuri alue”. Myöhemmin tavoitteena on hyödyntää viljelyksiä koko Itämerellä, tai ainakin niillä alueilla, joilla meriveden suolapitoisuus ylittää viiden promillen rajan. Liian suolattomissa vesissä sinisimpukat eivät nimittäin pärjää.

Lennun ja Aleksanterin kilpailuideasta olisi konkreettista hyötyä lähiseudun asukkaille.

- Meidän tutkimustemme mukaan veden ulkonäkökin voisi muuttua sinisimpukoiden avulla kirkkaammaksi. Muutenkin päämäärä puhtaammasta merestä on meille tärkeä asia, Aleksanteri sanoo.

Jutun lähteinä on käytetty Itämeri.fi ja Saaristomerensuojelurahasto.fi -sivustoja sekä Ylen uutista ”Simpukka siivoaa merestä mikromuovia, ravinteita ja myrkkyjä” (18.8.2019)

*

Beyond 2030 Challenge on Bayerin ja Turun kaupungin yhteinen valtakunnallinen tiedekilpailu. Tiedekilpailu on avoin kaikille toisen asteen opiskelijoille ja kilpailu järjestetään kerran vuodessa. Uusien joukkueiden haku ja ilmoittautuminen käynnistyy seuraavan kerran syksyllä 2022.