Kuraattori työskentelee opintojen keskeyttämistä ehkäisevällä työotteella ja tukee opiskelijaa elämän eri osa-alueilla tapahtuvissa muutoksissa. Kuraattori on mukana koulun ja kodin välisessä yhteistyössä, sekä päihde- ja kiusaamisen vastaisessa, hyvinvointia tukevassa oppilaitostyössä.
Turussa koulukuraattorien palvelua järjestetään lakisääteisesti suomeksi ja ruotsiksi. Kuraattoreita on Turussa kaikkiaan 35.
Kuraattorit hybridipalaverissa. Ylärivissä Viherkoski Riia, Pohjola Sanna, Luukkonen Aura, Weckstén Frida, Grönroos Anna ja Nieminen Cilla sekä alarivissä Oravakangas Mikko ja Lindfors Jari.
Kuraattoreiden toimenkuva vaihtelee jonkin verran riippuen siitä, missä kouluasteella he työskentelevät. Esiopetuksessa työ painottuu lasten, perheiden sekä esiopetusta antavien yksiköiden konsultointiin.
- Myös lasten hyvinvoinnin ja ryhmädynamiikan asioiden pohtiminen, verkostoyhteistyö ja palveluohjaaminen ovat oleellisia tehtäviämme, kertoo johtava kuraattori Jari Lindfors.
- Peruskoulussa olemme oppilaita ja opettajia varten. Työskentelemme oppilaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja positiivisen tulevaisuuden edistämiseksi ja käymme ensisijaisesti tukikeskusteluja oppilaan kanssa tai ryhmässä, sanoo kuraattori Frida Weckstén.
Kun nuori oppii uutta itsestään
Toisella asteella, esimerkiksi lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa, kuraattorien yksilötyö on vähän erilaista.
- Työmme keskittyy enemmän palveluohjaukseen. Pidämme myös tukikeskusteluja, joissa käymme läpi nuorten erilaisia ongelmia. Tukikeskustelujen sisällöt voivat liittyä esimerkiksi taloudelliseen tilanteeseen, yksinäisyyteen, päihdeongelmiin ja opiskelumotivaation haasteisiin. Myös monet muut aiheet, kuten ahdistuneisuus, ylikuormittuneisuus, sosiaalisten tilanteiden pelko sekä haasteet omien läheisten kanssa tuovat opiskelijat puheillemme, Lindfors jatkaa.
- Parasta työssämme on, kun tukikeskustelujen kautta nuoret kehittyvät ja oppivat jotain uutta itsestään. Se, että he oppivat uusia ajattelutapoja ja pääsevät eteenpäin vaikeasta tilanteesta, on erittäin palkitsevaa, sanoo Weckstén.
- Myös se, että saa positiivista palautetta jopa pitkänkin ajan kuluttua, on todella merkittävää ja tuo työhömme mielekkyyttä, Lindfors toteaa.
Yksilöllistä ja yhteisöllistä psykososiaalista työtä
- Työmme on psykososiaalista työtä, joka voi pitää sisällään todella monenlaisia työprosesseja. Keskiössä ovat lapset ja nuoret sekä heidän tukemisensa. Sen lisäksi teemme yhteistyötä kouluyhteisön sisällä, että sen ulkopuolisten auttajatahojen kanssa. Pähkinänkuoressa voi todeta, että yksilö-, yhteis- ja yhteisötyö kuuluvat kuraattoreiden työn ydinsisältöihin, kertoo Lindfors.
Esimerkkinä yhteisöllisestä työskentelystä kuraattorit ovat mukana mm. oppilaitoksen opiskelijahuollon jäsenenä, opiskelijakuntatoiminnassa, Tutor-valmennuksessa, ryhmämuotoisten toimintojen ohjaajana sekä erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä.
Verkoston tunteva yhteistyön taituri
Kuraattorit ovat joko alemman tai ylemmän ammatillisen korkea-asteen sosionomeja tai ylemmän korkeakoulututkinnon kasvatustieteessä tai yhteiskuntatieteessä suorittaneita koulun/oppilaitoksen sosiaalityöntekijöitä.
- Myös terapeuttisia koulutuksia omaavia kuraattoreita löytyy ja erilaisia koulutusten yhdistelmiä. Koulutuspääoma on isossa roolissa ja tietynlaisista luonteenpiirteistä on työssämme iso hyöty, esimerkiksi organisointikyky ja diplomaattisuus. Hyvä kuraattori omaa aktiivisen kuuntelun taidon ja kyvyn nähdä laajempia kokonaisuuksia. Meidän tulee osata pysähtyä miettimään, millaiset tukitoimet voisivat auttaa juuri tätä lasta, nuorta tai hänen perhettään. Tietynlaista ihmisrakkautta ja välittämisen aitoutta pitää myös olla. Tärkeä ominaisuus on herkkyys havaita asioiden eri näkökulmia, Lindfors luettelee.
- Kuraattori on yhteistyön osaaja, joka tuntee laajan toimijaverkoston ja osaa tarvittaessa ohjata oppilaan tai opiskelijan yhteistyöhön terveys- ja sosiaalipalveluiden tai kolmannen sektorin kanssa, jatkaa Weckstén.
Yhdessä kohti epävarmuutta
Kuraattorit näkevät työssään haastavimpana riittämättömyyden tunteen tilanteessa, jossa koulun ja oppilaitoksen tukitoimet eivät välttämättä riitä ja eri toimijoille pääsy on pitkän jonottamisen takana.
- Pitkä jonottamisaika saattaakin vaikeuttaa ja syventää jo valmiiksi haastavia tilanteita. Myös ruotsinkielisille opiskelijoille on vaikea saada omankielistä palvelua, muistuttaa Weckstén.
- Tulevaisuuden haasteena on lisäksi epävarmuus muutosten edessä; mihin työmme lopulta sijoittuu hyvinvointialueella ja miten saamme toteuttaa työtämme jatkossa. Mutta yhdessä selviämme siitäkin, uskoo Lindfors.