Petri Tiitta aloitti viime marraskuussa Turun kaupungin johtavana koulupsykologina. Tiitta luotsaa yli 40:ä koulupsykologia ja tiiminsä monipuolisen organisoinnin lisäksi hän haluaa satsata yhteistyön kehittämiseen ja laatuun.

Koulu- ja opintopsykologit

Opiskeluhuollon psykologeihin kuuluvat koulupsykologit ala- ja yläkouluissa sekä opintopsykologit lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Koulu- ja opintopsykologit tekevät tiivistä yhteistyötä opetushenkilökunnan ja koulun muiden ammattihenkilöiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvointi.

 

Pitkään Turun Normaalikoulun koulupsykologina työskennellyt Petri Tiitta on tutustunut uuteen työhönsä viime marraskuusta asti. Kaupunki on työnantajana ollut Tiitalle positiivinen yllätys.

- Ei asioiden eteenpäin vieminen niin hankalaa ole kuin yleisesti luullaan. Pitää muistaa, että kyse on isosta organisaatiosta. Tänne on ollut hyvä tulla. Kun ensin oppii yhdistämään asiat ja ihmiset ja kysymään oikealta taholta apuja, kaikki sujuu. Oma pätevä tiimini, esihenkilöni psykososiaalisten palvelujen johtaja Annie Turunen ja sihteerit ovat olleet korvaamaton apu.

Yhteistyöllä kokonaisetua

Johtavan koulupsykologin työhön kuuluu muun muassa henkilöstöhallintoa ja käytännön työn organisointia.

- Tiimini on aika iso, sillä Turussa koulupsykologeja on noin 30 ja toisella asteella opintopsykologeja on 13. Vakansseja on saatu lisää ja oppilasmäärät per psykologi ovat aiempaa pienemmät. Rekrytoinneissa riittää haastetta. Positiivista kuitenkin on, että saimme vuoden vaihteessa kolmeen vakanssiin uudet työntekijät, kertoo Tiitta.

- Lisäksi linjaan isompaa kuvaa, eli pohdin, minne tähtäämme ja mitä asioita haluamme työssämme tulevaisuudessa nostaa esille. Itse pidän tosi tärkeänä sidosryhmäyhteistyötä. Meidän pitää pystyä toimimaan hyvässä yhteistyössä kuraattoreiden ja terveydenhoitajien, erikoissairaanhoidon ja monen muun asiantuntijatahon kanssa ja kehittämään myös yhteistyön laatua. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että tulemme pitämään esimiestasolla säännöllisesti suunnittelukokouksia, kertoo Tiitta.

Tarve psykologeille kasvanut

Koulupsykologit ovat tärkeä osa oppilasterveydenhuoltoa. Yleinen tietoisuus henkisen hyvinvoinnin tärkeydestä on omalta osaltaan lisännyt psykologien tarvetta oppilaitoksissa.

- Nykyään myös eskarilaiset ovat asiakkaitamme. Koronakin on lisännyt työtämme, sillä tänä aikana lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi on ollut paljon tapetilla. Perusasteella erilaiset lasten psykologiset tutkimukset ovat arkea ja ne liittyvät muun muassa oppimiskykyihin ja kokonaisarvioihin. Toisella asteella lukioissa ja ammattikouluissa opiskelijat uskaltautuvat jo itse hakea apua ja tukea ongelmiinsa, Tiitta sanoo.

- Jatkossa meidän tehtävämme on varmistaa, että myös hyvinvointialueelle siirryttäessä työmme tärkeys ja luonne ymmärretään.

Yli 100-vuotiaan talon isäntä

Tiitta on kotoisin Turusta ja asuu nykyisin yli 100 vuotta vanhassa itse remontoimassaan talossa Littoisissa. Hän on koulutukseltaan psykologi.

- Lapsia meillä on neljä, kolme poikaa ja yksi tytär. He ovat jo aikuisia ja muuttaneet omilleen. Saan myös olla kahdelle lapsenlapselle pappa.

Miten psykologi huolehtii omasta henkisestä jaksamisestaan?

- Harrastan kaukalopalloa ja salibandyä. Pidän luonnon ja vuodenaikojen seuraamisesta erityisesti mökillä. Laulan kuorossa ja rämpyttelen omaksi ilokseni kitaraa. Luenkin kun kerkeän.