Turun Biologisen museon historia alkaa vuodesta 1902, jolloin Hélène ja Alfred Jacobsson lahjoittivat Turun kaupungille 50 000 kultamarkkaa Biologisen museon perustamiseksi. Vuonna 1907 suunnitelma oli käynyt toteen, ja Biologinen museo avattiin Urheilupuiston kupeessa. Jacobssonit vastasivat kaikista museon kuluista, jotka ylittivät alkuperäisen lahjoituksen määrän, kunnes museo luovutettiin kaupungille. 

Biologinen museo 115 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 115 vuotta Biologisen museon perustamisesta. Pitkän historiansa aikana monia uudistusvaiheita nähneessä museossa kävijät voivat edelleen aistia samaa, ajatonta ja ainutlaatuista tunnelmaa kuin museon ensi kertaa auetessa yleisölle 15. heinäkuuta vuonna 1907. 

Juttusarjassamme käsitellään museota eri näkökulmista. Lue edelliset osat:

Idean museon perustamisesta Jacobssonit olivat saaneet matkallaan Tukholmassa tutustuessaan kaupungin biologiseen museoon. Museo luontodioraamoineen teki pariskuntaan niin suuren vaikutuksen, että he halusivat kotikaupunkiinsa samankaltaisen. Vaikutusvaltaisina henkilöinä Jacobssonien onnistui saada Tukholman museon näyttelyn suunnitellut, tunnettu eläintieteilijä Gustaf Kolthoff, toteuttamaan Suomen eläimiä ja luontoa esittävä näyttely Turkuun. 

1800–1900-lukujen vaihteen Turussa oli melko tavallista, että varakkaat henkilöt tekivät lahjoituksia kaupungille, ja saivat näin nimensä kaupungin historiaan. Alfred Jacobsson oli liikemies ja kauppaneuvos, joka oli ansainnut omaisuutensa sahateollisuudella ja puutavarakaupalla. Hélène Jacobsson taas oli syntynyt Kumlinin varakkaaseen perheeseen. Toiset turkulaiset suurlahjoittajat Ernst ja Magnus Dahlström olivat Hélènen serkkuja. Dahlströmien lahjoitusrahoilla on rakennettu esimerkiksi Turun taidemuseo. 

Alfred ja Hélène Jacobsson kotonaan. Kuva: Gustaf Welin, Turun museokeskuksen valokuvakokoelmat.

Taideharrastuksen myötä Jacobssonien kotiin Hämeenkadulla oli muodostunut laaja kokoelma taidetta ja antiikkiesineitä ja Hélène teki kodista kiinnostuksen kohteen ja nähtävyyden jo elinikänään. Pariskunta lahjoitti kotinsa irtaimistoineen testamentilla Åbo Akademille museoksi, joka kuvaa 1900-luvun alun varakkaan porvarisperheen elämää. Jacobssonien talo kuitenkin purettiin vuonna 1955, ja Ett hem -museo toimiikin nykyään toisessa kiinteistössä Piispankadulla. Ajatuksen kotinsa lahjoittamiseksi museoksi Jacobssonit saivat kenties Hélènen tukholmalaiselta ystävättäreltä Wilhelmina von Hallwylilta, joka oli lahjoittanut palatsinsa Ruotsin valtiolle museoksi. Ystävättäreltään Hélène sai vaikutteita myös kotinsa sisustamiseen.  

Muun porvariston tavoin Jacobssonit siirtyivät kesäksi Ruissaloon, jossa heillä 1900-luvun alussa oli peräti kaksi huvilaa. Heti jäiden lähtiessä Aurajoesta Hélene alkoi kaivata Ruissaloon, jossa häntä erityisesti viehättivät keväiset valkovuokkomättäät. Hélènelle mieluinen maisema on nähtävänä ympäri vuoden Biologisen museon vuonna 1984 avatussa dioraamassa Ruissalon lehto keväällä. 

Pääkuva: Yksityiskohta dioraamasta "Ruissalon lehto keväällä".