Luostarinmäellä on sijainnut tori, jossa seisoi porvari Schönen mylly. Torin alue pieneni 1810-luvulla, kun viereiset tontit asutettiin. Tämä kolmikulmainen alue on merkitty toriksi vanhoissa kartoissa, mutta varsinaisesta myyntitoiminnasta siellä ei ole säilynyt tietoa. Digitaalinen kuva: TMK & Zoan Oy.
16.05.2022
Luostarinmäki Klosterbacken 1827 avautuu 360°-näkymänä Digimuseo.fi-palvelussa kansainvälisenä museopäivänä 18.5. Museopäivä nostaa yhdeksi teemakseen saavutettavuuteen ja digitalisaation liittyvät innovaatiot museoiden voimana.
Syyskuussa 1827 Turkua kohtasi suuri katastrofi. Suomen vanhimman kaupungin keskusta tuhoutui suurpalossa lähes täysin. Kaupungin laidalle Vartiovuoren kupeeseen rakentunut vähävaraisten asuttama Luostarinmäki oli yksi harvoista palolta säilyneistä alueista. Aluetta ympäröivä maisema on kuitenkin merkittävästi muuttunut vuosikymmenien saatossa.
Digimuseo.fi-palvelusta löytyy nyt yhteensä 19 uutta kaupunkihistoriallista 360°-näkymää Luostarinmäeltä sekä Kaskenkadun tuntumasta. Miltä näytti puuton Vartiovuori tai Luostarinmäen kyljessä sijaitseva professori Johan Gadolinin (1760–1852) suuri puutarha? Mitä tuttua tai vierasta voi löytää Luostarinmäen 200 vuoden takaisilta kujilta?
Vuoteen 1827 sijoittuva digitaalinen kokemus on osa Luostarinmäen kehittämisprojektin puitteissa tuotettua uutta näyttelysisältöä, jonka avulla Luostarinmäen kiehtovaan historiaan on mahdollista tutustua saavutettavammin ja kokonaan uudesta näkökulmasta.
Näyttely on toteutettu laajan tutkimustyö pohjalta syntyneestä kaupunkimallinnuksesta
Turun kaupunki on 3D-mallintanut vuoden 1827 paloa edeltänyttä kaupunkiympäristöä osana Historian ja tulevaisuuden museo -hanketta. Digimuseossa koettavana oleva kaupunkimaisema on laadittu käyttäen erilaisia tekstiaineistoja sekä maisemakuvien ja piirustuksien ristiin tulkintaa.
Mallinnetut rakennukset perustuvat pääasiassa 1700-luvun puolestavälistä lähtien laadittuihin tonttien rakennuskantaa koskeviin asiakirjoihin kuten katselmus- ja palovakuutusasiakirjoihin. Kaupunkimallin pohjaan on käytetty maanmittaustirehtööri Johan Tillbergin vuonna 1808 laatimaa karttaa tonttijakoineen ja nykyisen kaupungin maastokarttaa.
Tutkimustyöstä on vastannut FT, arkkitehti Panu Savolainen, ja tietosisältöjen tuottamisessa ovat olleet mukana Turun museokeskuksen asiantuntijat. Teknisestä toteutuksesta on vastannut Zoan Oy. Vuoden 1827 Turun mallintaminen on tässä vaiheessa keskittynyt keskustaan ja jokivarteen Turun linnalta Piispankadulle. Mallin jatkokehittämistä suunnitellaan ja kaupunkikokonaisuutta on mahdollista täydentää uuden tutkimustiedon myötä.
Virtuaalivierailu vuoden 1827 Turun paloa edeltävällä Luostarinmäellä jatkaa jo aikaisemmin tuotettua Turku Åbo 1827 kokemusta Digimuseo.fi-palvelussa.
Helppokäyttöinen ja mielenkiintoinen Digimuseo.fi-palvelu
Luostarinmäki Klosterbacken 1827 on koettavissa osoitteessa digimuseo.fi (linkki avautuu uuteen ikkunaan). Palvelu toimii kaikilla päätelaitteilla eikä se vaadi erillisen sovelluksen asentamista laitteelle. Omatoiminen vierailu digimaisemassa on maksutonta. Kaupunkikuvaan lisätyt tietoruudut tarjoavat tietoiskuja kortteleista ja rakennuksista. Palvelua voi käyttää joko kotisohvalla, tai vaikka paikan päällä nyky-Turun kaupunkimaisemassa ja verrata miten mennyt ja nykyisyys kohtaavat.
Uudistunut Luostarinmäki avataan 18. kesäkuuta
Luostarinmäen museokorttelin kehittämisprojekti on valmistumassa ja museokortteli avataan yleisölle 18.6. vietettävien avajaisten merkeissä. Luostarinmäen kesä on täynnä mielenkiintoisia opastuksia, tietovartteja ja tapahtumia.
- Ylin kuva: Luostarinmäki vuonna 1827. On aamupäivä alkukesällä 1827. Kaupungin laidalla sijaitseva Luostarinmäen asuinalue levittäytyy kivikkoiselle ja paljaalle Vartiovuorenrinteelle. Observatorio hohtaa valkoisena mäen päällä ja sen takana siintää Turun tuomiokirkko. Vasemmalla puolella aluetta rajaavat professori Gadolinin runsas puutarha ja kookkaat tupakankuivausladot. Etelälaidalta alkavat kaupungin pellot. Digitaalinen kuva: TMK & Zoan Oy.
Asiasanat: