Työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen on tehty Turussa pitkäjänteisesti. Islannin mallin selvittäminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa lisätään ja kehitetään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä ennaltaehkäistään ongelmia. Turussakin lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt jo ennen korona-aikaa, oireina ovat päihteidenkäyttö, syrjäytyminen ja yksinäisyys. Turussa onkin tämän kevään aikana vahvistettu lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä toimia muun muassa apulaispormestarien Piia Elon ja Elina Rantasen johdolla.
Kaupungissa on käynnissä myös liikuntapaikkaverkon mittava uudistus sekä yhteisöllisyyden kärkihankkeeseen kuuluva avustusjärjestelmän uudistamistyö, jonka ohella Turun kaupunki suunnittelee harrastuskortin mahdollisuutta 7–19-vuotiaille ja erillistä tukimallia vähävaraisille lapsille ja nuorille.
Lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan edistää aktivoimalla heitä harrastamaan.
– Turku on kiinnostunut Islannin mallin kehittämistä ratkaisuista, joilla saadaan yhä useampi lapsi ja nuori harrastustoiminnan piiriin, Turun kaupungin kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen toteaa. Islannissa ja monessa muussakin maassa on siinä onnistuttu.
– Islannin mallin käyttöönotto lisäisi turkulaisten lasten ja nuorten liikkumista ja saisi heidät pysymään mukana liikuntaharrastuksissa läpi nuoruusvuosien, Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari täsmentää.
Islannin mallin kehittäneet islantilaiset saapuivat Turkuun esittelemään mallin toimenpiteiden tuloksia. Asiaa käsiteltiin Turussa keskiviikkona 18.5. järjestetyssä seminaarissa. Tilaisuudessa esiintyivät pormestari Minna Arve, kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen, apulaispormestarit Elina Rantanen ja Piia Elo Turun kaupungilta. Islannin mallista kertoivat Planet Youth -lähettiläs ja SMC - School Management Coaching, Rexit mentoroi -konsultti ja rehtori Seppo Ryösä sekä Páll Rikhardsson, Jón Sigfusson ja Ingibjorg Eva Thorisdottir Planet Youth -organisaatiosta.