Elinvoimaraportit
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) elinvoimalaskennassa seurataan vuosittain kauppojen, ravintoloiden ja tyhjien liiketilojen määrää. Mukana valtakunnallisessa seurannassa on nykyisin 37 kaupunkia. Turku on ollut mukana vuodesta 2016 alkaen.
Valtakunnallinen elinvoimaseuranta osoittaa, että kauppojen osuus kaupunkien keskustoissa on vähentynyt vuosittain. Ravintolat ovat menestyneet kauppoja paremmin. Elinvoiman lasku kaupunkien keskustoissa oli nähtävissä jo vuonna 2019 ja koronapandemia on hiljentänyt keskustoja entisestään.
Uusimmalla tarkastelujaksolla 2021–2022 kaupunkikeskustojen elinvoimaluku laski keskimäärin 2,3 prosenttia. Turussa laskua oli 3,4 prosenttia. Uusimmat Turun tiedot kerättiin toukokuun alussa 2022.
Tiiviys on Turun keskustan vahvuus
Viiden vuoden tarkastelussa Turun keskustan elinvoima- ja tiiviysluku ovat jonkin verran heikentyneet, mikä johtuu erityisesti lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden määrän vähenemisestä.
Turun keskusta | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
Elinvoimaluku | 3,68 | 3,39 | 3,21 | 3,33 | 3,22 |
Tiiviysluku | 5,02 | 5,02 | 4,89 | 4,96 | 4,80 |
Tiiviysluku mittaa kauppojen ja ravintoloiden suhteellista osuutta keskusta-alueen pinta-alasta. Tiiviys lisää keskustan elinvoimaa parantamalla asiakaskokemusta, palveluiden saavutettavuutta ja joukkoliikenteen kannattavuutta. Turun keskustan kaupallinen tiiviysluku 4,80 on vertailun kolmanneksi korkein, Helsingin (7,56) ja Tampereen (5,23) jälkeen.
- Turun keskusta on kompakti, selkeä ja tunnistettava, mikä tekee siitä kiinnostavan kaupallisten toimijoiden kannalta. Keskustan tiiviys mahdollistaa yhteiskehittämisen eri toimijoiden kesken. Tätä yhteistyötä olemme parhaillaan vahvistamassa. Kauppatorin valmistumisen myötä entistä ehommaksi muodostuva keskusta antaa työlle hyvää lisäpotkua, pormestari Minna Arve sanoo.
Tyhjien liiketilojen määrä jatkaa laskuaan
Tyhjien liiketilojen määrä kääntyi Turun keskustassa laskuun jo edellisellä tarkastelujaksolla. Toukokuussa 2022 tyhjiä liiketiloja oli 163, mikä on 11,6 % keskustan liiketilojen kokonaismäärästä (1410).
Kahden vuoden jaksolla 2020−2022 Turun keskustan tyhjät liiketilat ovat vähentyneet (-16 kpl), ravintolat ja kahvilat ovat lisääntyneet (+9 kpl) ja lauantaisin palvelevat kaupat ovat vähentyneet (-23 kpl).
- Tyhjät liiketilat painottuvat keskustan pohjoispuolelle, jossa liikkuminen on remonttien aikana ollut haastavaa ja kaupallinen identiteetti on vielä hahmottumatta. Tulevaisuudessa konserttitalolta ja ammatti-instituutilta vapautuvat alueet avaavat sinne uutta kehityspotentiaalia, sanoo Turun elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen.
Keskusta houkuttelee yhä asioimaan
Turulle on laadittu myös elävyysindeksi, joka kertoo keskustan vetovoiman mittaamalla ydinkeskustan kävijöiden kokonaiskäyntimäärän ja -viipymän. Selvityksen on tehnyt kaupallisten kiinteistöjen kehittämiseen erikoistunut Nortecon. Mittauksissa hyödynnettiin Telian Crowd Insightin mobiiliverkkodataa, joka perustuu yli 2 miljoonaan Telian liittymään. Tarkastelujaksona ovat vuodet 2019–2021.
Asiointikäyntien suuresta osuudesta seuraa, että Turun ydinkeskustassa on vilkkainta arkisin.
Mittausten perusteella Turun ydinkeskustan käyntimäärät ovat suuret ja lyhyiden, alle neljä tuntia kestävien asiointien osuus käynneistä korkea, noin 60 %. Keskusta vetää ihmisiä yhä asioimaan, vaikka monen suuren kaupungin tavoin Turku on menettänyt keskustassa asioivien määrää koronavuosien aikana. Vuoden 2021 asiointimäärät ovat vielä noin 18 % alle vuoden 2019 tason.
- Asiointikäyntien suuresta osuudesta seuraa, että Turun ydinkeskustassa on vilkkainta arkisin. Pitkä viipymä ydinkeskustan alueella puolestaan kertoo siitä, että alueelle tullaan viettämään vapaa-aikaa erityisesti lauantaisin. Viime aikoina pitkät viipymät ovat vähentyneet, mutta uskomme niiden lähtevän taas nousuun keskustan remonttien valmistuttua, Niko Kyynäräinen sanoo.
Turun keskustan vetovoima on tasaista kaikkina vuodenaikoina. Selkeää kesäkaupunkipiikkiä ei ole, vaikka keskusta vilkastuukin kesäisin ja syksyisin.
Ulkopaikkakuntalaiset tulevat Turun keskustaan odotetusti ensisijaisesti lähikunnista. Eniten kävijöitä on Kaarinasta, Raisiosta, Naantalista, Liedosta ja Paraisilta, tässä järjestyksessä.