Turun kaupungin tavoitteena on koulujen eriarvoistumisen katkaiseminen ja tasa-arvoisen oppimisen mahdollistaminen kaikille koululaisille lähikoulusta riippumatta. Koulusegregaation vähentämisen toimenpiteet on kirjattu myös pormestariohjelmaan.

Tutkimusten mukaan koulun tai asuinalueen maine vaikuttaa koulujen vetovoimaan enemmän kuin asuinalueen tosiasiallinen tilanne. 

– Epäluulo koulua tai aluetta kohtaan voi edesauttaa eriytymiskehitystä, joka muodostuu pahimmillaan jatkuvan heikentymisen kehäksi. Tämän vuoksi on tärkeätä nostaa näkyville alueiden ja koulujen vahvuuksia, jotka torjuvat eriytymisen noidankehää, kertoo Koulusegregaation vähentäminen Turussa -projektin projektipäällikkö Emil Kusnetsoff

Konkreettisia toimenpiteitä 

Huono-osaisuuden kierteen ehkäisemiseksi projektissa kiinnitetään huomio erityisesti korkean työttömyysasteen ja matalan koulutustason alueiden kouluihin ja niiden vetovoimaan.   

Projektin aikana valmistuu Turun kaupungin koulusegregaation ehkäisemisen tiekartta. 

– Tiekarttaan kootaan jo käytössä olevat koulusegregaation ehkäisemisen toimenpiteet. Lisäksi se tulee sisältämään mittariston, jonka perusteella työn vaikuttavuutta voidaan seurata ja mitata, Kusnetsoff tiivistää. 

Kaupunkilaisten osallistaminen on tärkeä osa projektia.

Kaupunkilaisten osallistaminen on tärkeä osa projektia. Koulutuksellisesti tasa-arvoisemman kaupungin luomista tukemaan kootaan asukasraati. Haku raadin jäseneksi on auki ja mukaan voi hakea Webropol-linkin kautta. Lisäksi projektin tiimoilta on avattu Katse kouluihin -pilottihaku, jossa uusiin koulujen eriytymistä ennaltaehkäiseviin kokeiluihin voi hakea enimmillään 1000 euroa rahoitusta. Lisätiedot ja hakulomake: www.turku.fi/katse-kouluihin-haku

Turku uudistaa kouluverkkoaan 

Turussa koulurakennukset ovat suurelta osin 1960–70-luvuilta ja niistä moni on tullut tiensä päähän. Uusien koulujen tarveselvityksiä tehtäessä on samalla mahdollisuus pohtia myös palveluverkon toimivuutta. 

Kouluratkaisut ovat yksi tehokas tapa vaikuttaa segregaation vähentämiseen. Esimerkiksi uudessa Karhunaukion yhtenäiskoulussa lasten kieli- ja sosioekonomiset taustat sekoittuvat nykyistä enemmän. 

– Pyrimme tekemään kokonaisvaltaisia päätöksiä, jotta ehkäisemme segregaation haasteita ja pystymme ennen kaikkea vaikuttamaan positiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Samalla käymme läpi myös muut vetovoimaan liittyvät kysymykset aina erityisen tuen tarpeista erikoisluokkien vetovoimaan, toteaa apulaispormestari Piia Elo