Millaista oli kirjakaupassa asiointi 1810-luvun Turussa? Millaisia kirjakaupat olivat ja mitä tuotteita ne tarjosivat asiakkailleen? Näiden kysymysten sekä Turussa vaikuttaneen kulttuurin monitoimijan ja kirjakauppiaan Friedrich Anton Meyerin persoonan ympärille on rakennettu "Minun kirjapuotini" – Kokemuksellinen kurkistus F.A. Meyerin kirjakauppaan 1810-luvun Turussa.

"Minun kirjapuotini" – Kokemuksellinen kurkistus F.A. Meyerin kirjakauppaan 1810-luvun Turussa

  • 28.10.–13.11.2022
  • Kristiinankatu 1C, Turku
  • Esitykset ovat tunnin välein ti–pe klo 14–18 ja la–su klo 11–15. Yhteen esitykseen otetaan enintään 5 henkilöä kerrallaan.
  • Näytökset ovat yleisölle maksuttomia, mutta niihin on etukäteisvaraus.

Työryhmä ja tuotanto

  • Kirjakauppias Meyerin roolissa vuorottelevat Timo Väntsi ja Pasi Lappalainen
  • Käsikirjoitus ja konsepti: Alma Rajala ja Venla Luoma
  • Lavastus: Johanna Latvala
  • Valosuunnittelu:  Jarkko Forsman
  • Ääänisuunnittelu: Atte Häkkinen
  • Puvut:  Outimaija Hakala
  • Tuotanto: Historian ja tulevaisuuden museo -hanke, Sanojen liike ja tiedon paikat -tutkimushanke, Tehdas Teatteri sekä Turun kaupunginkirjasto.

Pop up -tilan yhteystiedot

Esityksen taustalla on Turun yliopistossa toimiva, Koneen Säätiön rahoittama Sanojen liike ja tiedon paikat -tutkimushanke, joka tutkii 1800-luvun alun Suomen kirjallista kulttuuria. Turussa 1810-1820-luvuilla toiminut Meyerin kirjapuoti oli yksi Suomen varhaisista pysyvistä ja avoimista kirjakaupoista aikana, jolloin kotimainen kirja-ala oli vasta muotoutumassa. 

– Meyer on kiehtova ja osin arvoituksellinenkin hahmo, jonka elämänvaiheet tunnetaan vain rajallisesti. Hän syntyi nykyisen Saksan alueella juutalaisperheeseen, mutta päätyi monien vaiheiden jälkeen Turkuun, jossa hän uudisti suomalaista kirjakauppatoimintaa laajoilla kansainvälisillä kontakteillaan. Hän myös perusti kaupunkiin Suomen ensimmäisen lainakirjaston, kertoo tutkimushankkeen johtaja Heli Rantala.

Kokemuksellinen esitys kutsuu 1810-luvun Turkuun 

Minun kirjapuotini -esityksen taiteellisessa tuotannossa konseptista, käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavat Tehdas Teatterin johtaja Venla Luoma sekä monialainen nukketeatteriohjaaja Alma Rajala, jotka olivat keskeisissä rooleissa luomassa myös kesän 2021 palkittua Huoneiden kirja -kokemusta. Heille Meyer ja 1810-luvun kirjakauppa sekä yhteistyö tutkijoiden kanssa ovat osoittautuneet uudenlaiseksi ja innostavaksi alueeksi.

– Meyerin hahmon kautta avautuu historian arvoituksellisuus, ja se mikä yhdistää tutkimusta ja teatterintekoa; kuvittelu, eläytyminen, aukkokohdat, yhteinen tietämättömyyden äärellä olo. Hyvässä roolihenkilössä on avoimia kysymyksiä, ja niitä Meyerissäkin toden totta on. Haluamme kutsua katsojat herkistymään kaupunkimme läpi häämöttävän menneisyyden äärelle ja jakaa sen innostuksen, joka meihin on tässä työssä syttynyt, sanovat Luoma ja Rajala. 

Teatterin keinoja hyödyntävä immersiivinen esitys haastaa pohtimaan, millainen oli entisaikojen kirjakauppa ja sen kauppias F. A. Meyer. Samalla Minun kirjapuotini virittelee mielikuvistusta eri aistien kautta ja havainnollistaa, kuinka rajallisesti menneisyys meille ylipäätään avautuu. Taiteellista toteutusta on mukana tekemässä tunnettu joukko alansa huippuosaajia.

Kirja on kutsu. Se on kutsu avata kansi ja lähteä matkalle.
Tapa tarkastella historiaa on kutsu samankaltaiseen leikkiin.

Yhteistyössä Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeen kanssa

Tulevassa museossa tullaan nostamaan esiin Turun ja turkulaisten historioita uusista ja yllättävistäkin näkökulmista sekä uusia esittämisen tapoja hyödyntäen. Minun kirjapuotini toimii testauksena ja pilottina sille, miten yliopistossa tehdyn historiantutkimuksen tuotokset voidaan tuoda yleisön koettaviksi myös taiteellisen tuotannon keinoin. 

– Museotoiminnan näkökulmasta on keskeistä, että voimme tehdä historiasisältöjä saavutettaviksi erilaisille yleisöille. Kaikki eivät ole kiinnostuneet aineellisesta kulttuuriperinnöstä ja esineistä, eivätkä välttämättä lue näyttelytekstejä. Haluamme kokeilla, miten kävijät suhtautuvat kokemukselliseen historian esittämiseen ja mitä tunteita ja muistijälkiä se heissä herättää, sanoo Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeen hankepäällikkö Joanna Kurth.

Avaa kansi ja uppoudu tarinaan

Kokemuksellinen kurkistus kutsuu avaamaan kirjan kannen ja uppoutumaan kevyiden vihjeiden avulla 200 vuoden takaiseen Turkuun, sen arkeen ja aika- ja etäisyyskäsitykseen, jossa joen yli kierretään yhden ainoan sillan kautta ja kirjatilausta odotetaan puoli vuotta. Kirjapuodissa tehty valinta johdattaa kunkin omalle henkiökohtaiselle vaellukselleen, jolloin esitys laajenee edelleen sekä fyysisessä tilassa että kuvittelun ja kokemuksen alueella. 

Avoin luentosarja Turun pääkirjaston Studiossa

Tutkimushankkeen teemojen pohjalta Turun yliopiston tutkijat ovat koostaneet myös yleisölle avoimen luentosarjan. Lukutoukkia, kauppiaita ja kadonneita kirjoja - kirjakulttuuria 1800-luvun Suomessa -luentosarja tarkastelee painotuotteiden ja lukemisen merkitystä aikana, jolloin kirjakaupat olivat Suomessa vielä harvinaisuuksia. Syyskuussa alkaneen luentosarjan kaksi viimeistä osaa kuullaan Turun kaupunginkirjaston Studiossa tiistaina 18.10. ja 25.10. kello 18–19.30.