Millainen oli Turun Linnanpuisto kaksisataa vuotta sitten? Millaista elämää linnassa ja sen ympäristössä elettiin? Keitä alueella eli ja työskenteli? Uusi, lisätyn todellisuuden kokemus avaa puiston ja Turun linnan ympäristön historiaa kivalla ja uudenlaisella tavalla. Sovellus on ladattavissa 12.11.2022 alkaen. 

Linnanpuisto 1827

  • Sisältö julkaistaan Tarina-sovelluksessa.
  • Sovellus on ladattavissa Google Playsta ja App Storesta.
  • Linnanpuisto 1827 -kierros on sovelluksen kautta koettavissa lauantaista 12.11.2022 alkaen.

Turun museokeskus ja Historian ja tulevaisuuden museo hanke ovat tuottaneet yhdessä turkulaisen CTRL Realityn kanssa vuoden 1827 aikaiseen Linnanpuistoon sijoittuvan tarinallisen lisätyn todellisuuden sisällön. Sisältö julkaistaan Tarina-sovelluksessa ja se perustuu vuoden 1827 Turusta tehtyyn 3D-kaupunkimallinnokseen. Tarina-sovellus on ladattavissa Google Playsta ja App Storesta, ja Linnanpuisto 1827 -kierros on sovelluksen kautta koettavissa lauantaista 12.11.2022 alkaen.  

Turun linna on yli 700 vuotta ollut näkyvä osa kaupunkikuvaa. Linnaa ympäröivä maisema on merkittävästi muuttunut vuosikymmenien saatossa. Nykyinen Linnanniemen ja sataman alue on täyttömaata, joka on tuotu aiemmin meren peittämälle alueelle. Linnanpuiston 1827 aikatasoon sijoittuva digitaalinen kokemus mahdollistaa Turun linnan historiaan tutustumisen saavutettavammin ja kokonaan uudesta näkökulmasta.   

– Tämä sovellus mahdollistaa historiasta kertomisen uudella saavutettavalla tavalla ja virtuaalisisältö toimii myös koululaisille erinomaisesti. Lisäksi on mahtavaa, että tätäkin aikakautta tuodaan esille, koska linna on paljon enemmän kuin vain keskiaikaa, sanoo Turun kaupungin museopalveluiden yleisötyön amanuenssi Susanna Lahtinen

Linnanpuisto-sisältö on koettavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kokemuksessa oppaina toimivat 1827 vuoden rooleihin eläytyvät Charlotta Rosenberg ja Bengt Selin, joiden kertomien tietojen ja tarinoiden kautta tutustutaan alueen elämään. 

Helppokäyttöinen sovellus mahdollistaa historian tarinoiden kerronnan 

Tarina-sovelluksesta ja Linnanpuisto 1827 -kierroksen toteutuksesta vastaa turkulainen CTRL Reality Oy. Sovellus yhdistelee tarinankerrontaa, pelillisyyttä ja fyysisen ympäristön eri elementtejä. Se opastaa käyttäjän kävelylle Linnapuistossa ja AR-kohtaukset aktivoituvat käyttäjän sijainnin perusteella. Linnanpuisto 1827 -kierroksen lisäksi Turun keskusta-alueella on toteutettu Tarina-sovelluksen kautta koettavissa oleva Pelasta Turku! -pakopeli Vanhalla Suutorilla. 

– Lisätty todellisuus mahdollistaa kurkkaamaan toiseen aikakauteen oman mobiililaitteen tarjoileman ikkunan kautta. Nyt toteutetussa kierroksessa yhdistyy kiehtovasti Turun linnasta tuttujen aikakautta elävien oppaiden tarinallinen kerronta ja maistiaiset alueen ympäristöstä toteutetusta 3D-mallinnoksesta. Olemme innoissamme voidessamme olla mukana tuomassa uusia teknologisia ratkaisuja Turun museokeskukselle ja erityisesti Historian ja tulevaisuuden museohanketta ajatellen, kertoo CTRL Reality Oy:n toimitusjohtaja Teijo Lehtonen

Sovellus tuo historiallisia miljöitä osaksi nyky-Turun maisemia. Kuva: Turun museokeskus & CTRL Reality Oy.

Linnanpuisto 1827 -kierros perustuu laajan tutkimustyön pohjalta syntyneeseen kaupunkimallinnukseen  

Turun kaupunki on 3D-mallintanut vuoden 1827 paloa edeltänyttä kaupunkiympäristöä osana Historian ja tulevaisuuden museo -hanketta. 3D-mallia käyttäen on mahdollista toteuttaa muun muassa videoita ja kuvamateriaalia 1800-luvun alun kaupunkiympäristöstä sekä erilaisia sovelluksia.    

– 3D-mallintamisen tapaiset uudet teknologiat mahdollistavat aivan uudenlaista museotoimintaa. Kaupunkiympäristö muuttuu vääjäämättä aikojen muuttuessa tai isojen mullistusten seurauksena. Ennen 1827 paloa ollut Turku oli hyvin erilainen, kuin mitä kaupunkimme tällä hetkellä. Linnanpuisto 1827 -kierros toimii kokeiluna siitä, miten tuomme 1827 vuoden aikatasoa koettavaksi nyky-ympäristöön, sanoo Historian ja tulevaisuuden museon hankepäällikkö Joanna Kurth

3D-mallin taustalla on laaja tutkimusaineisto. Mallinnetut rakennukset perustuvat pääasiassa 1700-luvun puolestavälistä lähtien laadittuihin tonttien rakennuskantaa koskeviin asiakirjoihin kuten katselmus- ja palovakuutusasiakirjoihin. Kaupunkimallin pohjaan on käytetty maanmittaustirehtööri Johan Tillbergin vuonna 1808 laatimaa karttaa tonttijakoineen ja nykyisen kaupungin maastokarttaa.  
Tutkimustyöstä on vastannut FT, arkkitehti Panu Savolainen, ja tietosisältöjen tuottamisessa ovat olleet mukana Turun museokeskuksen asiantuntijat. Mallintamisessa yhteistyökumppanina on ollut Zoan Oy.

Mallin jatkokehittämistä suunnitellaan ja kaupunkikokonaisuutta on mahdollista täydentää uuden tutkimustiedon myötä.