Miksi Turun kaupunki järjestää valotapahtuman, vaikka sähköä täytyy säästää?
Valon polku kuluttaa hyvin vähän sähköä ja tuottaa paljon iloa ja tunnelmaa suurelle joukolle ihmisiä.
Tapahtuman arvioidaan neljän päivän aikana kuluttavan sähköä kaksi megawattituntia (MWh). Mikäli Valon polkua kokemaan tulee yhtä paljon osallistujia, kuin aikaisempina vuosina ja jokainen heistä sammuttaa siksi aikaa kotoaan 10 watin lampun, riittää se kompensoimaan tapahtuman energiankulutuksen.
Mitä 2 MWh vastaa käytännössä? Esimerkiksi:
- kahden pienen sähkökiukaan vuosikulutusta, kolme tuntia viikossa
- 100 000 puhelimen akun latausta täyteen
- 2000 jääkaapin vuorokausikulutusta
Sammutetaan siis valot ja viihdelaitteet ja lähdetään raittiiseen ulkoilmaan nauttimaan taiteilijoiden meille tarjoamista ainutlaatuisista kokemuksista!
Miten Turun kauppatori pidetään lumettomana ja paljonko se kuluttaa sähköä?
Torin liukkaudentorjunta on toteutettu ottamalla pääosa energiasta kaukolämmön paluulinjasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyödynnetään kiinteistöjen lämmityksen jälkeen takaisin voimalaitokselle palaavaa kaukolämpövettä, jonka lämpötila riittää vielä pitämään katujen ja kauppatorin pinnat liukkaudesta vapaana. Samalla lisätään hyötykäyttöön saatavan hukkalämmön määrää ja alennetaan kaukolämpöverkoston lämpöhäviöitä.
Turun alueen kaukolämpö tuotetaan pääosin Turku Energian osakkuusyhtiön, Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n omistamalla Naantalin yhteistuotantolaitoksella, jossa tehdään sähköä ja lämpöä samaan aikaan. Näin saadaan polttoaineiden sisältämästä energiasta pitkälti yli 90 % hyötykäyttöön. Suurin osa energiasta tuotetaan uusiutuvalla biomassalla. Kun paluuvettä jäähdytetään, sähkönkulutus kaukolämpöveden pumppauksessa pienenee ja voimalaitoksella voidaan myös kasvattaa sähköntuotantoa. Lisäksi Naantalissa on käytössä savukaasulauhdutin, jonka avulla voidaan savukaasuista ottaa merkittävä määrä hukkalämpöä talteen.
Ainutlaatuista on, että toriparkkiin on rakennettu energiapaaluihin perustuva, merkittävän kokoinen energiavarasto. Energiaa siihen on tarkoitus kerätä auringosta kesäaikana ja käyttää varastoitua energiaa talvella kylmään aikaan. Savipatjaan voidaan myös varastoida energiaa kaukolämmöllä silloin, kun se on lämmön- ja sähköntuotannon kannalta optimaalista. Kokonaisuutena tämä on ainutlaatuinen testiympäristö, jossa voidaan oikeasti todentaa, miten tällainen varastointiratkaisu käytännössä toimii.
Onko torialueen lämmittämisestä jotain muuta hyötyä tai säästöä?
Perinteisesti kadut, torit sekä kävelyn ja pyöräilyn alueet hoidetaan talvella koneellisesti auraamalla ja liukkauden torjunta hoidetaan hiekoittamalla. Runsaslumisen talven sattuessa keskusta-alueelta joudutaan poistamaan lumet kuljettamalla ne kuorma-autojen avulla lumenkaatopaikoille, jossa lumenkaatopaikka hoidetaan kuormaajien avulla. Liukkaudentorjunta hoidetaan hiekoittamalla alueita talven aikana useaan otteeseen hiekoitussepelin kulkeutumisen vuoksi. Hiekoitussepeli harjataan keväällä pois ja kaikki hiekoitetut alueen pestään.
Kaikki tämä koneellinen työ aiheuttaa haittaa sekä liikenteelle, että alueen muille käyttäjille, asukkaille ja yrityksille. Myös hiilidioksidipäästöt kasvavat merkittävästi työkoneiden käytön myötä, vaikka päästövaatimukset ovatkin kiristyneet ja työkoneet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä.
Keväisin ilman laatu heikkenee voimakkaasti juuri ennen, kuin hiekoitushiekka saadaan poistettua hiekoitushiekan pölyämisen vuoksi.
Kaikkien näiden syiden vuoksi tori alueen ja jalkakäytävien lämmittäminen kaukolämmön paluuvedellä ja auringosta saatavalla energialla on hyvin tarkoituksen mukaista, ympäristöystävällistä ja tehokasta. Lisäksi se tukee Turun keskeisimmän alueen ympärivuotista, turvallista ja esteetöntä käyttämistä.
Eikö kaupungin jouluvalaistus olisi pitänyt perua, kun sähköä täytyy säästää?
Turun kaupunki järjestää muun muassa Yliopistonkadun jouluvalot, Tuomiokirkon joulukuusen valaistuksen sekä puistoihin (Asemapuisto, Brahenpuisto, Halinen, Perno, Kauppahallin kuja, Kirjurin aukio, Kupittaanpuisto, Luistelumato, Porthanin puisto, Runosmäki ja Svante Dahlströmin puisto). Kaikki lamput ovat vähän sähköä käyttäviä ledejä, joten yhdessäkään kaikki kausivalokohteet eivät käytä kovin paljon sähköä.
Kulueriä ovat valojen lisäksi niiden asennus ja huolto, jotka yleensä ovat suurimpia kustannuksia.
Jouluvalaistuksen tuottama ilo ja tunnelma, sekä julkisuuskuva ovat niin myönteisiä ja tärkeitä, että niitä voi pitää aiheutuneiden kustannusten arvoisina.
Voisiko energiansäästöä harrastaa kaupungin tasolla ettei tartteis olla koulussa ilman sähköjä talvella?
Kaupungin tasolla energiansäästöä on tehty pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Uusina säästötoimina olemme muun muassa laskeneet tilojemme huonelämpötilaa, rajoittaneet uimahallien saunojen lämmitystä sekä lyhentäneet ulkovalaistuksen polttoaikaa.
Kaikki sähkönsäästön toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta sähköä riittäisi kaikille ja sähkökatkoilta vältytään. Mikäli kiertäviä sähkökatkoja kuitenkin joudutaan ottamaan käyttöön, täytyy koulunkäynti suunnitella niin, että on mahdollista opiskella shkökatkoista huolimatta.
Miksi kotitalouksien täytyy säästää sähköä, kun liikkeet ja kaupunki eivät sitä tee? (Jouluvalot, näyteikkunat)
Kaupungin jouluvalot ovat vähän virtaa käyttäviä led-valoja, joten kausivalokohteet eivät yhdessäkään kuluta paljoa sähköä, verrattuna siihen määrään iloa ja tunnelmaa, mitä ne turkulaisille tuottavat. Kaupunki ei voi vaikuttaa yksityisiin yrityksiin, mutta asiakkaat voivat antaa palautetta ja toiveita liikkeille säästötoimista. Esim. suuret vähittäiskaupan liikkeet ovat ryhtyneet sähkönsäästöön mm. mainosvaloja sammuttamalla. On tärkeää, että kaikki ovat mukana säästötoimissa!
Kaupunki ei voi vaikuttaa yksityisten yritysten valaistukseen, mutta halutessaan asiakkaat voivat osoittaa liikkeille palautetta ja toivomuksia.
Kuinka paljon Turun kaupungin toimenpiteillä säästetään sähköä?
Turun kaupunginhallitus päätti 3.10.2022, että Impivaaran uimahallissa lämmitetään vain yhtä saunaa pukuhuonetta kohti ajalla 1.11.2022 – 31.3.2023. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että luonnonjääkenttien pukusuojia ei lämmitetä luistelukaudella 2022–2023.
Impivaaran uimahalli kulutti marraskuussa 2022 yhteensä 261 MWh sähköenergiaa, joka on 7,8 % vähemmän kuin vuoden 2021 marraskuussa. Ero ei selity pienemmällä kävijämäärällä, koska tältä osin kuukaudet ovat hyvin vertailukelpoisia. Kuluvan vuoden marraskuussa Impivaaran uimahallissa vieraili 57 996 kävijää, kun viime vuoden marraskuun kävijämäärä oli 57 461.
Luistelukenttien pukusuojien osalta tulee huomioida, että niitä on 39 kappaletta eri kentillä ympäri kaupunkia. Iäkkäät pukusuojat eivät ole kovin energiatehokkaita ja yhden pukusuojan lämmittämiseen voi kylmänä talvikuukautena kulua 1 000 kWh/kk. Luistelukausi kestää Turussa tavanomaisesti 8-10 viikkoa, eli kaupunkitasolla puhutaan yli 70.000 kWh:n säästöstä, kun pukusuojia ei lämmitetä.
(Sivua päivitetty 19.12.2022)