Turun Lasten ja nuorten hyvinvointiverkosto järjesti keskiviikkona 30.11. seminaarin lasten ja nuorten kanssa työskenteleville asiantuntijoille ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Verkoston puheenjohtajina toimivat apulaispormestarit Piia Elo ja Elina Rantanen halusivat herättää keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista sote-uudistuksen kynnyksellä.

Hyvinvoinnin työryhmät ja verkostot

Turussa toimii useita poikkihallinnollisia työryhmiä, joissa hyvinvointityötä suunnitellaan, ohjataan, kehitetään ja raportoidaan:

  • Lasten ja nuorten hyvinvoinnin työryhmät
  • Ikäihmisten hyvinvoinnin työryhmät
  • Hyvinvoinnin ilmiöihin liittyvät työryhmät
  • Alueelliseen hyvinvointiin liittyvät työryhmät

Lue lisää verkostosta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen tehtäviksi vuoden 2023 alussa, mutta kaikkien kuntalaisten eli myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on edelleen kaupungin tehtävä. Verkosto tuo yhteen Turun palvelukokonaisuuksien ja hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan toiminnan. Seminaarin aiheina olivat erityisesti nuorten sosiaalisten taitojen tukeminen yhdessä eri toimijoiden kanssa sekä lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen integraatiojohtaja Sirpa Kuronen tunnistaa, että yhteisiä toimintatapoja etsitään vielä mutta etenkin lasten ja nuorten mielenterveystyö on integraatiotoiminnan kärjessä. Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalosta ilahduttaa kuraattoreiden hyvä saatavuus ja onnistuneet rekrytoinnit oppilashuoltotyössä. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen toiminnanjohtaja Miia Hänninen haluaisi, että järjestöjä hyödynnettäisiin entistä paremmin, sillä vahvaa osaamista ja uudistavia innovaatiokehityksiä löytyy laajasti ja yhdessä toiminen on kaikkien eduksi.

Nuorten sosiaalisia taitoja tulee tukea

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen projektipäällikkö Mikko Hulkkosen mukaan sosiaalisten taitojen opetteluun ei ole olemassa yksinkertaista vastausta. Sen pitää olla läsnä jokapäiväisessä tekemisessä, etenkin niillä, joilla on kontakti nuoriin. Hyvinvointialue ei yksin pysty vastaamaan tähän haasteeseen, vaan sosiaalisia taitoja opetellaan myös kotona ja koulussa.
Nuorisovaltuutettu Sanni Suominen ottaa esille, miten korona on vaikuttanut sosiaalisiin tilanteisiin, jolloin uusia kontakteja ei ole päästy luomaan. Sosiaaliset taidot eivät ole päässeet kehittymään normaalisti. Nuorisotyöntekijä Amina Marouf muistuttaa, että koronan alussa opintonsa aloittaneet tapasivat luokkatoverinsa vasta kokonaisen vuoden opiskelun jälkeen.
Turun perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen huomauttaa, että sosiaaliset taidot eivät ole synnynnäinen lahja, vaan niitäkin pitää opetella. Nuorten sosiaaliset taidot ovat yhteiskunnallisen keskustelun arvoinen asia, sillä edelleen on olemassa paljon asioita, joihin kuuluu sääntöjä ja ne valmistelevat nuorta tulevaa työelämää varten. Koululla on kasvatusvastuuta, mutta vastuu on myös kotona. Valmiudet vastoinkäymisten kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen valmistelee nuorta tulevaan aikuisuuteen. Icehearts ry:n kasvattaja Pasi Pietikäinen on huolissaan rappeutuvista kommunikointikyvyistä, jolloin sosiaaliset taidot eivät pääse kehittymään.

Lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen tukeminen

Turun nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainion mielestä valmiuksien luominen terveellisiin elämäntapoihin pitäisi luoda jo lapsena, sillä teinit eivät enää vanhempiaan kuuntele. Perinteinen valistuspuhe ei toimi, vaan elämäntapojen pitäisi innostaa. Tällä hetkellä nuoret kaipaavat iloa ja uskoa tulevaisuuteen. Turvary:n puheenjohtaja Paula Gassou puhuu vapaa-ajan muutoksesta, kuinka vapaa-aika harvemmin on enää täysin vapaata. Osalle se on harrastamista, mutta niille, joille se ei ole, johtaa tilanteen polarisoitumiseen. Turussakin käyttöön otettu harrastamisen malli on hyvä esimerkki, miten luoda mahdollisuuksia kaikille. MIELI Lounais-Suomen mielenterveys ry:n Minna Riitahaaran mukaan paras tapa vaikuttaa lasten hyvinvointiin on antaa vanhemmille kaikki saatavilla oleva tuki. Lisäksi lasten ja nuorten osallisuus ja osallistaminen on tärkeää.
Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari vetoaa tutkittuun tietoon siitä, että jos lapsena liikkuu, liikkuu myös myöhemmin. Turussa liikuntajärjestöillä on paljon positiivista vaikutusta ja liikunnan pitäisikin olla sosiaalista, ravitsevaa ja energisoivaa, eikä toinen oppilaitos. Rakennetun kaupunkiympäristön tarve on myös tunnistettu ja siihen tullaan panostamaan.

– Jokaisella on rooli, vanhempana, työssä, ihan kaikissa rooleissaan, ei pelkästään kaupungilla tai hyvinvointialueella vaan meillä kaikilla! Rantanen toteaa.

Apulaispormestarit Piia Elo ja Elina Rantanen lasten ja nuorten hyvinvointiverkoston seminaarissa 30.11.2022, by Anna Paulus / Turun kaupunki

Yhteistyössä on voimaa

Seminaarin hedelmällistä keskustelua ja sen synnyttämiä ajatuksia halutaan vaalia myös jatkossa. Apulaispormestarit Elo ja Rantanen haastavat seminaarin osallistujia sitoutumaan yhteiseen asiaan ja lupaavat itse jatkaa ja syventää hyvää yhteistyötä sekä olla erityisen tarkkana vuoden alussa hyvinvointialueen alkaessa, että kaikki varmasti toimii ja railoja ei synny.

– Vaikka eri toimijoilla on eri lähestymiskulmia, tulisi kaikkien pyrkiä hyvään yhteisymmärrykseen, sillä kaikkien yhteinen päämäärä on lasten ja nuorten hyvinvointi, Elo toteaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aloitus on murrosaikaa, mutta samalla se voi luoda uusia tapoja ajatella sitä, mitä lasten ja nuorten hyvinvointi on ja mitä se tarvitsee.