Sairaanhoitaja Inga Hallama on levittänyt vastaanottohuoneen matolle muutamia värikkäitä leluja. Hän on ollut jo aiemmin puhelimitse yhteydessä vastaanotolle saapuvan lapsen biologiseen vanhempaan ja kysellyt etukäteen lähetteen pohjalta heränneitä kysymyksiä. Poliklinikan lastentautien erikoislääkäri on mukana valmisteluissa.

Lasten ja nuorten poliklinikka

Itäinen Pitkäkatu 30
20700 Turku

Yhteystiedot asiakkaille:
040 741 7096 / Sairaanhoitaja
02 266 1155 / Takaisinsoittojärjestelmä

Tapaaminen keskittyy vastavuoroiseen keskusteluun, lapsen kehitysseurantaan ja perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Vastuulääkäreinä toimivat lastentautien erikoislääkärit Johanna Mommo ja Emmi Ruoste sekä vastuu-sairaanhoitajana Inga Hallama. Poliklinikka ei päivystä. Mikäli asia on kiireellinen ja uhkaa lapsen välitöntä hyvinvointia, ota yhteys Tyksin Lasten ja nuorten päivystykseen (p. 02 313 1420).

Näin voisi alkaa vastuuhoitaja Inga Hallaman vastaanotto Turun Lasten ja nuorten poliklinikalle syyskuussa 2022 avautuneella sosiaalipediatrian poliklinikalla. Aiemmin Tyks on vastannut koko Varsinais-Suomen alueen sosiaalipediatrian tuen tarpeeseen, nyt aloittanut sosiaalipediatrian poliklinikka tarjoaa palveluja matalammalla kynnyksellä helpottaen yliopistosairaalan painetta.

Aina haasteiden selvittämiseen ei tarvita yliopistosairaalaa - pystymme näin polikliinisestikin tukemaan koko perheen hyvinvointia ja meille perheen on helppo tulla.


Haasteiden selvittämiseen ei aina tarvita yliopistosairaalaa - pystymme näin polikliinisestikin tukemaan koko perheen hyvinvointia ja meille perheen on helppo tulla, Inga iloitsee.

Poliklinikan asiakkaat ovat alle kouluikäisiä turkulaisia lapsipotilaita, joiden kasvu ja kehitys vaativat erityistä seurantaa kasvuympäristön haasteiden vuoksi. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä lapsen läheisten ihmisten sekä mm. sosiaalipalveluiden, päivähoidon ja neuvolan kanssa tarjoamalla kokonaisvaltaista tukea lapselle ja hänen perheelleen.

- Alle vuoden ikäisten lasten kanssa tavataan pääsääntöisesti noin kolmen kuukauden välein ja yli vuoden ikäisiä puolen vuoden välein. Lapsen ja perheen elämäntilanne ja tarve määrittää aina tapaamisten tai mahdollisten kuulumispuheluiden tiheyden, Inga täsmentää.

Vastaanotolla kartoitetaan kokonaiskuva lapsen ja perheen elämäntilanteesta, terveydestä ja mahdollisista tukitoimista sekä tehdään lapsen terveystarkastus, vuorovaikutuksen arviointi ja huomioidaan mahdollisia kaltoinkohtelun elementtejä.

- Suuri osa vastaanottokäyntiä on kuitenkin ennaltaehkäisevän terveystiedon tarjoamista ja vanhemmuuden vahvistamista sekä moniammatillisen yhteistyön tarpeen arviointia. Perheen tarpeen mukaan tapaamisella voidaan keskittyä vaikka lapsen iänmukaisesta ravitsemuksesta tai unentarpeesta keskusteluun, Inga lisää.

Suuri osa vastaanottokäyntiä on kuitenkin ennaltaehkäisevän terveystiedon tarjoamista ja vanhemmuuden vahvistamista sekä moniammatillisen yhteistyön tarpeen arviointia. Perheen tarpeen mukaan tapaamisella voidaan keskittyä vaikka lapsen iänmukaisesta ravitsemuksesta tai unentarpeesta keskusteluu.

Lasten ja nuorten poliklinikka pystyy tarjoamaan apua myös lapsen muissa mahdollisissa terveyshaasteissa kuten esimerkiksi iho- tai allergiaoireissa.

Poliklinikalle lääkärin lähetteellä

Lääkäri tai sosiaalityöntekijä voi tehdä lapsesta lähetteen sosiaalipediatrian poliklinikalle jo synnytysvuodeosastolta.

- Vanhemmilla voi olla, tai on ollut aiemmin mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä haasteita. Perheillä voi muutenkin olla rikkonaista taustaa tai asiakkuus esimerkiksi lapsiperhesosiaalityöhön, Inga Hallama kertoo.

- Ensimmäinen yhteydenotto voi siten tulla myös vanhemman tai lapsen sosiaalityöntekijältä. Meille saa aina soittaa ja voimme yhdessä pohtia mahdollisuuksia perheen auttamiseksi.

Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä myös sosiaalipediatrisella poliklinikalla, mikäli lapsen perheeseen ei saada yhteyttä ja varatut vastaanottoajat jäävät toistuvasti käyttämättä. Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on avain toiminnan onnistumiselle.

Inga vastaa paitsi perheiden myös ammattilaisten yhteydenottoihin. ´

- Minulle voi aina soittaa. Jos en heti vastaa, soitan kyllä sopivalla hetkellä takaisin. Välillä perheet voivat hieman ärsyyntyä tai säikähtää kuulumispuhelusta ja kertoa kaiken olevan hyvin päättääkseen puhelun nopeasti. Nämä yhteydenotot ovat meille kuitenkin tärkeitä tiedonlähteitä perheen tilanteesta.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan suhteen Ingalla on toiveena matalan kynnyksen sosiaalipediatrinen palvelu. Inga toivoo, että jossain vaiheessa Varha madaltaisi entisestään kynnystä monialaisten ja ennaltaehkäisevien palveluiden saavuttamiseksi, jotta perheet saisivat tuen ajoissa ja jotta palvelut olisivat myös perheiden kannalta helposti saatavilla.

- Yhteistyö on kuitenkin suuri voima, niin perheille kuin meille ammattilaisillekin, Inga korostaa.

Lisäpalvelu neuvolan ja Tyksin sosiaalipediatrian poliklinikan rinnalla

Jos lapselle on varattu aika sosiaalipediatrian poliklinikalle, samalle ajankohdalle osuvaa neuvolan peruskontrolliaikaa ei pidä missään tapauksessa perua.

- Olemme lisäpalvelu ja katsomme hieman eri näkökulmasta lapsen asioita. Lapsen ja perheen tilanne saattaa ottaa ratkaisevan askeleen juuri useamman ja eri ammattiryhmän edustajan pohtiessa ja kirjatessa omasta näkökulmastaan perheen kokonaistilannetta.

Turkulaisten lasten kohdalla neuvola voi tehdä lähetteen nyt myös meille eikä vanhasta tottumuksesta Tyksiin. Hyvinvointialueelle siirryttäessä työnjako tullaan suunnittelemaan hoitopoluin koko Varha huomioiden.

- Myös varhaiskasvatuksesta voidaan olla meihin yhteydessä ja me voimme olla heihin päin yhteydessä, hän kertoo.

Inga on innostunut merkityksellisestä työstään ja kehuu samalla työpaikkaansa ja kollegoitaan.

On hienoa, että meille on suotu mahdollisuus tehdä merkityksellistä ja laadukasta työtä perheen tilanteen kartoittamiseksi.

- On hienoa, että meille on suotu mahdollisuus tehdä merkityksellistä ja laadukasta työtä perheen tilanteen kartoittamiseksi. Tunnin vastaanottoajan jälkeen istumme vielä lääkärin kanssa alas pohtimaan tapaamisen kulkua ja päällimmäisiä ajatuksia lapsen tilanteesta. Joskus esimerkiksi sosiaalityöntekijä on pyytänyt huomioimaan tiettyjä seikkoja vastaanoton aikana, joten erityisesti näihin kohtiin pyrimme löytämään yhdessä mahdollisimman kattavan vastauksen.

- Lapsi on meillä aina keskiössä, vaikka työskentelemmekin koko lapsen verkoston kanssa, hän päättää.