Turun museoiden monipuolinen ja laadukas tarjonta vuonna 2022 houkutteli ennätysyleisöjä näyttelyiden ja tapahtumien äärelle.

115 vuotta täyttänyt Biologinen museo ylsi 2000-luvun kävijäennätykseen  

Kävijämäärien palautuminen normaalille tasolle ja jopa sen yli jatkui Turun museokeskuksen museoissa. Apteekkimuseo ja Qwenselin talossa (22 209 / 2021: 14 019), Biologisessa museossa (40 949 / 2021: 12 162), Kuralan Kylämäessä (92 509 / 2021: 123 270), Luostarinmäen museokorttelissa (32 916 / 2021: 24 290), Turun linnassa (133 268 / 2021: 93 421), WAMissa (57 967 / 2021: 46 683), sekä Brinkkalassa (10 174 / 2021: 9 122) vierailtiin yhteensä 389 992 kertaa (2021: 322 967). Vuonna 2022 museot olivat avoinna yhteensä 1 644 päivää, mikä on 192 päivää enemmän verrattuna koronan kurittamaan vuoteen 2021.

– Olen ilahtunut siitä, että kävijöiden määrä on jälleen noususuunnassa. Kävijämäärät ovat myös valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Kesän hyvät luvut kertovat osaltaan siitä, että ainakin kotimaan matkailu on ollut virkeää, sanoo Turun kaupungin museopalvelujohtaja Juhani Ruohonen.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 115 vuotta Turun Biologisen museon avautumisesta. Turkulaisten rakastama museo saavutti Kappas kakkaa! -näyttelyn saaman valtakunnallisen huomion ansiosta suursuosion ja siivitti Biologisen museon ennätyslukemiin. Museo on vain kerran ylittänyt 20 000 kävijän rajapyykin 2000-luvulla, joten 40 000 kävijän rajan rikkoutuminen on poikkeuksellinen saavutus. Tammikuussa 2022 avautunut Kappas, kakkaa! -näyttely on avoinna 12.3.2023 saakka.

Valtakunnallisen Museokortin suosio on vakiintunut Turun kaupungin pääsymaksullisissa museoissa. Sillä maksettiin yhteensä 61 387 kertaa (21 %) kaupungin Museokortti-kohteissa. Korttia käytettiin ahkerimmin Turun kaupungin taidemuseossa WAMissa, jossa Museokortilla maksettiin 22 940 kertaa, eli 39 prosenttia kaikista vierailuista.

120-vuotias Suomen Joutsen houkutteli ennätyksellisesti kävijöitä Forum Marinumiin   

Merikeskus Forum Marinumin museokohteissa vieraili vuonna 2022 yhteensä 85 134 maksanutta kävijää (2021: 64 847). Kesäkuukausien osuus on erittäin merkittävä koko vuoden kattavassa vertailussa. Nyt saavutettu luku on vuonna 1999 toimintansa aloittaneen Forum Marinumin kaikkien aikojen kävijäennätys. Edellinen kävijäpiikki (70 890) on vuodelta 2017, jolloin Turku isännöi massiivista The Tall Ship’s Races -tapahtumaa. Verrattain hyvänä tuloksena pidetyn 2021 vuoden kävijämäärä kasvoi yli 20 000 museoasiakkaalla.

Vuoden 2022 aikana 23 520 käyntiä maksettiin Museokortilla. Luku on ollut jatkuvassa kasvussa kortin lanseeraamisvuodesta 2015 alkaen. Koko vuoden aikana Museokorttia käytettiin 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Museokortilla maksettujen käyntien prosentuaalinen kasvu oli voimakkainta kuin kertaakaan aikaisemmin.

Kesällä 2022 kävijämäärissä näkyi ulkomaalaisten turistien paluu koronavuosien jälkeen. Ulkomaalaisia tilastoitiin lähes 3000 henkilöä 49 eri maasta, mutta koronaa edeltävien vuosien turistimääristä jäätiin vielä jälkeen. Eniten Forum Marinumissa vierailee saksalaisia, ruotsalaisia ja ranskalaisia matkailijoita.

Ennätyksellinen tulos vaikuttaa syntyneen merikeskuksen vahvuudeksi tiedetyn museolaivaston, sekä pysyvästi monipuolisen näyttelykerronnan yhteisvaikutuksella. Forum Marinumiin on löytänyt vähitellen myös uusia kävijäryhmiä. Etenkin lapsiperheet ja nuoret aikuiset ovat viihtyneet vuoden 2021 puolella avautuneen 40 000+ -saaristonäyttelyn elämyksellisen meriluonnon äärellä.

Kesällä Forum Marinumin tarjonnassa painottui Suomen Joutsenen 120-vuotista historiaa juhlistanut yleisöohjelma. Myös muut merikeskuksen kokonaisuuteen lukeutuvat museolaivat ovat yleisöä houkuttelevia kesäkohteita. Puurunkoinen parkki Sigyn vuodelta 1887, museoidut sotalaivat Karjala ja Keihässalmi sekä hostel-laivana tunnetun s/s Boren näyttelytilat kuuluvat kaikki Forum Marinumin toimintaan.

Forum Marinumin museo-, kokous- ja ravintolapalveluita käytti vuoden aikana kaikkiaan 212 000 asiakasta (2021: n. 148 000 / 2021) Luvussa on mukana myös kaikki merikeskuksen piha-alueella järjestetyt yleisötapahtumat, joiden vuoden päätti joulukuussa koko Aurajokirantaa elävöittänyt Valon polku -tapahtuma.

Vaihtuvat ja mielenkiintoiset nykytaiteen näyttelyt ja yleisön kiinnostus arkeologiaa kohtaan siivittivät Aboa Vetus Ars Novan mainiota museovuotta  

Vuonna 2022 museokäyntejä tehtiin Aboa Vetus Ars Novassa yhteensä 90 224 kappaletta ja näistä vierailuista 40 prosenttia tehtiin Museokortti kainalossa. Museon arkeologiselle puolelle Aboa Vetukseen tehtiin 45 263 museokäyntiä ja nykytaiteen puolelle Ars Novaan 44 961 museokäyntiä. Opastuksia Aboa Vetus Ars Novassa järjestettiin yhteensä peräti 552 kappaletta vuoden aikana.

Museon arkeologiseen yleisökaivaukseen tutustui kesällä reilun kahden kuukauden aikana lähes 2 000 kiinnostunutta vierailijaa. Museo ja sen näyttelyt kiinnostivat myös kaivauskuopan ympärillä, sillä heinäkuussa 2022 museokäyntejä tehtiin nykytaiteen ja arkeologian museossa jopa 14 500. Kesällä Ars Novassa oli esillä Kustaa Saksin Aura -näyttely, joka herätti kävijöissä suurta ihastusta.

Monipuolinen taidekattaus nosti Turun taidemuseon viime vuosien kävijäennätykseen

Turun taidemuseossa vieraili vuoden 2022 aikana 60 589 kävijää, joista 81 prosenttia oli maksaneita. Kävijämäärä kasvoi huimat 42 prosenttia vuodesta 2021 (42 672 kävijää) ja kasvua näkyi jopa suhteessa koronaa edeltäviin vuosiin. Edellisen kerran 60 000 kävijän raja rikottiin vuonna 2017 (63 989 kävijää). Museokorttia vingutettiin ahkerasti, ja kortin käyttäjät tekivät lähes puolet (46 %) kaikista vuoden 2022 käynneistä.

Yleisöjä kiinnosti niin nykytaide kuin modernin taiteen klassikot. Ensikertaa Suomessa nähdyn senegalilaisen Omar Victor Diopin valokuvataiteeseen tutustui keväällä 20 572 kävijää, ja Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Sigrid Schaumanin ja Elga Sesemannin tuotantoa esittelevä Moderni nainen houkutteli kesän aikana museoon 20 720 vierailijaa. 15.1.2023 saakka esilläoleva Greta Hällfors-Sipilä & Sulho Sipilä -näyttely keräsi vuoden loppuun mennessä 17 410 kävijää. Päänäyttelyiden lisäksi vuoden aikana nähtiin kymmenen nykytaidetta esittelevää Studio- ja Pimiö-näyttelyä sekä museon omasta kokoelmasta koottu Pari sanaa keräämisestä. Näyttelytoiminnan rinnalla taidemuseo tavoitti tuhansia taiteenystäviä erilaisten luentojen, erikoisopastusten ja livetapahtumien myötä.

Museonjohtaja Kari Immosta ilahduttaa, että yleisön kiinnostus on kohdistunut monipuolisesti kuvataiteeseen ja yhtä lailla nykytekijöihin kuin klassikkonimiin. Näyttelyt ovat nostaneet suuren yleisön tietoisuuteen myös taidehistoriallisesti merkittäviä mutta ennestään tuntemattomampia taiteilijoita, kuten Sesemannin ja Sipilät.

– Olemme onnistuneet näyttelyissä ja tapahtumissa ilmeisen hienosti saavuttaen näin hyvät kävijäluvut ja tyytyväiset asiakkaat, Kari Immonen summaa viime vuotta.

Åbo Akademin säätiön museoissa 14 000 käyntikertaa ja 2 500 virtuaalivierailua

Vuonna 2022 Sibelius-museon museo-, kokous- ja konserttipalveluita käytti kaikkiaan noin 12 750 asiakasta. Näyttelykävijöistä 2 041 henkilöä maksoi Museokortilla. Suosituimmat kuukaudet olivat heinäkuu (1 095 näyttelyvierasta) ja syyskuu (1 293 näyttelyvierasta, joista 788 oli Turun päivän ilmaiskävijöitä). Museo oli suljettu koronapandemian vuoksi 1.1.–24.3.2022. Kaikkiaan vuoden 2022 kokonaiskävijämäärässä päästiin samalle tasolle kuin pandemiaa edeltävänä vuonna 2019, vaikka aukiolopäiviä oli huomattavasti vähemmän.

Casa Haartmanissa käyntikertoja oli reilut 1 200 noin kolme kuukautta kestäneen kesäaukiolon aikana. Ett Hem -museo on ollut suljettuna kävijöiltä naapurirakennuksen purkutyön takia. Åbo Akademin säätiö liittyi vuonna 2022 Digimuseo.fi-palveluun. Ett Hem -museon virtuaalinäkymä avattiin museon 90-vuotispäivänä 29.5.2022, ja säätiön käytössä oleva Vartiovuoren tähtitorni syyskuun lopulla. Ett Hem -museon virtuaalinäkymässä on käynyt reilut 1 400 kävijää ja Tähtitornin näkymässä noin 1 000 kävijää.

Sibelius-museon vuoden 2022 näyttelyiden teemat olivat Aesthesis, Soitinten kielillä (yhteistyössä Turun yliopiston museologiaopiskelijoiden kanssa), Pehr Kalm, Tinni Snåre – Emotions, Kitara-näyttely sekä Jean Sibelius. Museon alakerran urkusali avattiin uudelleen kahden vuoden kiinniolon jälkeen.

Sibelius-museon konserttitoiminta sisälsi niin perinteisiä kuin uusia elementtejä. Perinteisen Sibbe Live! -keskiviikkosarjan rinnalle perustettiin perjantaisarja Fredagar på Sibbe. Kevätpäivänseisauksena 19.3. järjestettiin kokeellisen musiikin työryhmän Himeran kanssa yhteistyössä tilallinen kuuden tunnin äänellinen installaatio.
Topias Tiheäsalon sävellys Tasayö oli erityisesti museon akustiikkaan suunniteltu teos, joka alkoi päivänvalossa ja kulki kuuden tunnin aikana kohti hämärää. Vuoden aikana kuultiin useampaa nuorta trioa ja kvartettia kamarimusiikin kulmakivien parissa. Museoiden yössä hurmasi LempiLempi-duo folkillaan ja kesällä kuultiin myös muun muassa ukrainalaista jazzia Mari Zhiginasin johdolla. Nykymusiikkia on edelleen esitetty säännöllisesti. Vuosi päättyi Akademiska Orkesternin museolle myöntämän Axel Gabriel Ingelius -kunnianosoituksen vastaanottoon.

Kuva: Forum Marinumin museolaivastoa. Maija Karhu / Forum Marinum.