Elohopea lääkkeenä
Alkuaine elohopea on keskiössä Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudessa vaihtuvassa näyttelyssä Elämän ja kuoleman elohopea. Näyttely valottaa minkälaisiin vaivoihin erilaisia elohopeavalmisteita määrättiin ja miten niiden uskottiin tehoavan. Elohopeaa sisältäviä lääkkeitä käytettiin muun muassa erilaisten ihosairauksien ja sukupuolitautien hoitoon. Ennen penisilliinin keksimistä sitä pidettiin ainoana tehokkaana lääkkeenä kuppaan. Lisäksi elohopeaa käytettiin erilaisissa kauneudenhoitotuotteissa 1900-luvulle asti. Vaikka ihmiset olivat ainakin jossain määrin tietoisia elohopean sivuvaikutuksista, usein sen hyötyjen uskottiin peittoavan mahdolliset haitat.
Elohopea osana maailmankauppaa
Näyttely esittelee elohopeaa myös osana 1700-luvun maailmankauppaa. Lähes kaikki Euroopassa käytetty elohopea tuotettiin Idrijan kaivoksilla nykyisen Slovenian alueella, mistä sen reitti kulki Suomeen ja Turkuun asti. Näyttelyssä seurataan turkulaisen merikapteenin Petter Claessonin purjehdusmatkaa Apparence-laivalla vuonna 1774. Laivan lasti piti sisällään monenlaista arvokasta ja käytännöllistä tavaraa, jota Turussa tarvittiin, muun muassa elohopeaa.
Elämän ja kuoleman elohopea -näyttelyn taustalla on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen Tie meren yli -hanke sekä Laura Hollstenin uusi tutkimus elohopean käytöstä ja roolista maailmankaupassa 1700-luvulla.
Näyttelyn yhteydessä Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa avataan uusi vaihtuvien näyttelyiden tila aiemmin yleisöltä suljettuna olleeseen osaan museota. Vaihtuvien näyttelyiden tarkoituksena on tuoda uusia näkökulmia aiheisiin ja aikakausiin, joita esitellään museon päänäyttelyiden puolella.
Luento: Elohopea ja arseeni myrkkyinä ja lääkkeinä -luento 9.3.2024 klo 14
Monet vaaralliset aineet ovat myrkkyjä ja samalla mahdollisia lääkkeitä. Esimerkiksi arseeni ja elohopea ovat myrkyllisiä, mutta niitä on tuhansien vuosien aikana käytetty myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Alkemistit Kiinassa sisällyttivät niitä eliksiireihinsä, joiden piti tehdä nauttijansa kuolemattomaksi; tosin lopputulos saattoi olla päinvastainen. Euroopassa elohopeaa käytettiin erilaisten iho-oireiden ja isorokon sekä syfiliksen hoidossa vielä niinkin myöhään kuin 1900-luvun alussa. Arseenin yhdiste salvarsaani korvasi elohopean käytön viimeksi mainitussa taudissa vuonna 1910. Nykyään arseenin käyttö lääkkeenä on loppunut ja elohopeankin on vähenemässä. Molemmat tunnetaan ympäristömyrkkyinä.
Luennoitsijana toimii emeritusprofessori (JY) Matti Vuento, joka on Myrkkyjen maailma -tietokirjan kirjoittaja.
Luento pidetään monitoimitila Mikstuurassa. Hinta 15 € / 11 €. Museokortti ei käy maksuvälineenä.
Ilmoittaudu luennolle tästä.
Näyttely on avoinna 3.3.2023–maaliskuu 2026.