Tutustu esitykseen strategisista raidehankkeista
Strategiset raideliikennehankkeet -esitys (pdf)
Johtaja, professori Jorma Mäntynen ja projektipäällikkö Riku Huhta, Destia Oy
Tunnin junan merkittävimmät myönteiset vaikutukset liittyvät siihen, että liikennettä ja maankäyttöä kehitetään vuorovaikutuksessa. Tunnin juna ei ole siis ainoastaan raidehanke, vaan sen rakentaminen mahdollistaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen kytkemällä tiiviimmin yhteen alueen kaupungit ja mahdollistamalla kokonaan uusien asuinalueiden rakentamisen.
Uusi kaksiraiteinen rautatieyhteys palvelee samanaikaisesti monia tarpeita. Ensinnäkin lähijunaliikenteen myötä uudet merkittävät kaupunkialueet siirtyvät lähijunaliikenteen piiriin, kun Helsingin ja Turun välillä uusia lähiliikenteen asemia saattaisi tulevaisuudessa olla jopa 16 kappaletta. Lisäksi Tunnin junan avulla matkustaminen Turun ja Helsingin välillä helpottuu merkittävästi tiiviimmän vuorovälin ja nopeamman junayhteyden ansioista.
Uusi rata mahdollistaa uutta asuin- ja toimitilarakentamista, minkä lisäksi Tunnin junan reitille on suunniteltu suuria taajama-alueita. Myönteiset vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan viihtyisiin asuinympäristöihin sekä kaupallisten ja muiden palveluiden keskittymiseen, vaan liikenteen solmukohtana asemanseudut mahdollistavat eri liikennemuotojen vaivattoman ja kustannustehokkaan käytön.
Tunnin juna parantaa liikennejärjestelmän kestävyyttä vähentämällä liikenteen ympäristöhaittoja ja ruuhkia sekä kasvattamalla kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuutta liikkumisesta.
Moderni ja turvallinen rautatieliikenne kaupunkiseutujen välillä on vetovoimatekijä yrityksille ja työvoimalle. Tunnin juna tukee innovaatioekosysteemien kehittämistä kytkien yhteen neljä merkittävää innovaatioaluetta ja lukuisia yrityksiä, jotka tarvitsevat työvoimaa. Turun Kupittaan tiedepuiston, Salon IoT-kampuksen, Lohjan Innocello-innovaatiokeskuksen sekä Otaniemen ja Keilaniemen innovaatiohubien väliset nopeat ja sujuvat yhteydet mahdollistavat ekosysteemien yhteistyön sekä kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden että muun työvoiman vaivattoman liikkumisen.
Läntisten yhteyksien painoarvo on kasvanut
Venäjän sota Ukrainassa on johtanut itäisten yhteyksien loppumiseen lähes kokonaan, eivätkä ne tule todennäköisesti palautumaan pitkiin aikoihin. Ilman toimivia länsiyhteyksiä Suomi on eristyksissä Itämeren takana. Tunnin juna on osa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) rajat ylittävää Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävää. Ydinverkkokäytävät ovat keskeisiä EU:n liikennepolitiikan käytäviä, joilla tavoitellaan ihmisten ja tavaroiden saumatonta liikkumista. Rautatieinvestointeja ei voida sivuuttaa, mikäli kilpailukykyä ja yhtenäistä eurooppalaista rataverkkoa halutaan kehittää. Vaakakupissa painavat myös imagolliset tekijät eli ovatko Suomen kehitysaskeleet samansuuntaisia kuin muilla EU-mailla. Rautateiden rahoituksesta uudis- ja parannushankkeisiin käytetty osuus oli Suomessa vuonna 2018 EU:n viidenneksi pienin.
Uusi selvitys täydentää maanantaina 27.2. julkaistun Turun Tunnin juna Oy:n ja Boston Consulting Groupin yhteistyössä teettämän selvityksen tuloksia, minkä perusteella Turun Tunnin junalla on 5–6 miljardin euron posiitivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen.
Raideliikenneinvestoinnit mahdollistajina Espoon ja Turun kaupunkiseuduilla -selvityksen ovat tehneet Destia Oy:n professori Jorma Mäntynen, DI Riku Huhta sekä DI Markus Pajarre. Selvitys on toteutettu Turun Tunnin Juna Oy:n sekä Turun ja Espoon kaupunkien toimeksiannosta.