Turvakolttu – Turun varhaiskasvatuksen kolmitasoinen tuki on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Turun kaupungin rahoittama projekti, joka toimii vuosina 2022–2024. Projektin rahoituksella varhaiskasvatukseen on palkattu kiertäviä työpareja sekä päiväkotikohtaisia varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia. Päätavoitteena on uudistuneen varhaiskasvatuslain mukaisesti varmistaa, että lapset saavat varhain tukea omassa ryhmässään.
– Käytännössä toimimme päiväkotien varsinaisten työntekijöiden lisäapuna ja lisätukena, kiteyttävät projektissa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat Malin Järvinen ja Heidi Haulisto sekä varhaiskasvatuksen erityisopettaja Aila Lyytikäinen ja lastenhoitaja Jenni Helenius.
Turvakolttu-projektin piirissä ovat kaikki Turun varhaiskasvatusalueet mukaan lukien ruotsinkielinen ja yksityinen varhaiskasvatus sekä vuorohoito ja perhepäivähoito.
Oppimisen tuki uudistui
Varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsen oikeus tukeen vahvistui merkittävästi 1.8.2022 alkaen, kun lapsen tukea vahvistava muutos astui voimaan. Käytännössä tämä tarkoitti, että perusopetuksesta tutut käsitteet yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kirjattiin myös varhaiskasvatuslakiin. Muutos on tuonut myös kaivattua jatkuvuutta varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen välille.
Turvakoltun työntekijät keskittyvät kolmitasoisen tuen vahvistamiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Työskentely painottuu ennaltaehkäisevään tukeen, peruspedagogiikkaan ja varhaiskasvatuksen perustehtävän toteutukseen.
Työn tavoitteena on yleisen, tehostetun ja erityisen tuen laadun kehittäminen ja sen saatavuuden varmistaminen. Havainnointijaksolla selvitetään, mitä juuri kyseisessä yksikössä tarvitaan sekä millaisia vahvuuksia ja kehityskohteita ryhmässä on.
Tarjoamme konkreettisia toimintatapoja ja vinkkejä tuen vahvistamiseen, ja olemme päiväkodeissa henkilökuntaa ja lapsia varten.
– Työmme alkaa alkukeskustelulla. Tämän jälkeen tutustumme ryhmään viikon ajan, seuraamme, havainnoimme ja mallinnamme. Havainnoimisen jälkeen teemme suunnitelman tuen toteuttamisesta yhdessä ryhmän työntekijöiden kanssa, ja kuukauden päästä palaamme seurantakäynnille ja keskustelemme yhdessä päiväkodin henkilökunnan kanssa siitä, miten arki on toiminut, Järvinen kertoo.
– Työ perustuu siihen, että olemme saatavilla, jos henkilökunta tarvitsee pedagogista tukea. Yleisen tuen vahvistaminen on kaikkien, sekä lasten että aikuisten hyväksi. On hienoa, että meidät on otettu hyvin vastaan ja henkilökunnalta saamamme palaute on ollut erittäin positiivista, Haulisto iloitsee.
Varhaiskasvatus on tiimityötä
Turvakolttu-työntekijöitä on tällä hetkellä 15 ja heitä työskentelee jokaisella varhaiskasvatusalueella. Haulisto, Järvinen, Lyytikäinen ja Helenius ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että he pääsevät työssään kehittämään omaa osaamistaan, oppimaan uutta ja hyödyntämään varhaiskasvatuksesta saatua kokemusta ja tietotaitoa.
– Parasta on, kun lapsista ja aikuisista näkee, että he löytävät onnistumisen kokemuksia, jotka voivat olla hyvinkin pieniä mutta silti merkittäviä. Hyvän vahvistaminen on tärkeää, Lyytikäinen huomauttaa.
Turvakolttulaiset antavat ohjausta peruspedagogiikan ja tuen laadukkaaseen toteuttamiseen. Tukea saa myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kirjaamiseen ja toteuttamiseen. Projektin työntekijät voivat esimerkiksi etsiä ja valmistella uusia materiaaleja ja menetelmiä, joilla arkea voitaisiin saada sujuvammaksi.
– Tarjoamme konkreettisia toimintatapoja ja vinkkejä tuen vahvistamiseen, ja olemme päiväkodeissa henkilökuntaa ja lapsia varten. Lapsille kerrommekin, että olemme vierailijoita, jotka ovat kylässä monta päivää, Helenius hymyilee.
Avustuksen turvin Turvakolttu-projekti järjestää myös koulutuksia varhaiskasvatuksen henkilökunnalle tuen teemoihin liittyen – muun muassa kielenkehityksestä, tuen tarpeiden havaitsemisesta ja tuen eri muodoista.
– Pedagogiselle kanssakulkijuudelle on selvästi tilausta ja tarvetta, Järvinen tiivistää.