Turun keskusta on pandemia-aikanakin kyennyt säilyttämään elinvoimansa hyvin muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna. Lähde: Suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoima keväällä 2023, Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy
26.05.2023
Turun keskustan kivijalkaliikkeiden elinvoimalaskenta on jälleen päivitetty osana valtakunnallista selvitystä. Turun keskusta-alueen kaupallinen elinvoimaluku on säilynyt hyvällä tasolla. Ensimmäistä kertaa tehdyssä suhteellisessa vertailussa Turku sijoittuu sijalle kolme, aivan Helsingin tuntumaan.
Kaupunkikeskustojen kaupallinen elinvoimalaskenta perustuu liiketilojen kartoittamiseen ja luokittamiseen. EKK-elinvoimaluku muodostuu kauppojen ja ravintoloiden määrästä vähennettynä tyhjillä liiketiloilla, ja luku on suhteutettu asukaslukuun.
Huhtikuussa tehdyn mittauksen mukaan Turun keskusta-alueen elinvoimaluku on 3,24. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen (3,22), havaittavissa on hienoista kehitystä positiiviseen suuntaan. Ennen pandemia-aikaa, keväällä 2020, Turun keskustan elinvoimaluku oli 3,21.
- Nyt on käynnissä ensimmäinen vuosi ydinkeskustan isojen remonttien jälkeen, joten suunta on jatkossakin varmasti nouseva. Vahvistamme keskustan elinvoimaa aktiivisesti lisäämällä markkinointia ja tukemalla tapahtumia. Myös kaupunkirakenteessa on edelleen luvassa parannuksia. Kun Kauppahalli kunnostetaan ja sitä ympäröivä kortteli uudistuu, keskeinen kortteli kohottaa profiiliaan vetovoimaisena kaupunkitilana, Turun elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen kuvaa tulevaa.
Keskustan elinvoimaluvun keskimääräiset vuosimuutokset kaupungeittain 2020-2023.
Tyhjät liiketilat vähentyneet
Turun keskusta-alueella on kaikkiaan 1434 liiketilaa kivijalassa ja kauppakeskuksissa. Elinvoimalaskennassa lauantaisin palvelevat liikkeet ilmentävät elinvoimaa, tyhjät liiketilat vähentävät sitä.
Kolmen vuoden tarkastelujaksolla 2020–2023 Turun keskustassa lauantaisin palvelevat liikkeet ovat vähentyneet 18 kappaleella (kokonaismäärä 759 kpl). Kaikki vapautuneet tilat eivät kuitenkaan ole jääneet tyhjilleen, sillä arkiyritysten ja toimistojen määrä on samalla ajanjaksolla lisääntynyt jopa hieman enemmän (24 kpl). Tyhjien eli vapaiden liiketilojen määrä on vähentynyt 23 kappaleella – vapaiden tilojen osuus on nyt noin 10,9 % kokonaismäärästä, mikä on lähellä kaupunkien valtakunnallista keskiarvoa (10,8 %).
Valtakunnallisesti mielenkiintoista Turussa on ravintoloiden korkea määrä ja trendistä positiivisesti poikkeava kehitys.
Laskennassa seurataan myös kaupan ja palveluiden toimialojen kehitystä. Turussa eniten toimipaikkoja on kolmen vuoden aikana menetetty vapaa-ajan kauppojen toimialoilla, joihin kuuluvat esimerkiksi urheilu- ja harrastusvälinekaupat. Palvelutoimialoista erityisesti kauneus- ja hyvinvointipalvelut kasvavat keskustoissa, näin myös Turussa (lisäystä 15 kpl). Ravintoloita ja kahviloita on tullut kolmessa vuodessa peräti 12 lisää.
- Elinvoimaraportti vahvisti sen mitä olemme ennakoineet, eli tyhjiä liiketiloja on selkeästi vähemmän. Valtakunnallisesti mielenkiintoista Turussa on ravintoloiden korkea määrä ja trendistä positiivisesti poikkeava kehitys. Turun profiili ruokakaupunkina on siis nähtävissä myös tässä tutkimuksessa, iloitsee Turun ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Eronen.
Verkkokauppojen osuus kivijalkaliikkeiden jatkeena on pandemia-ajan nousun jälkeen kääntynyt laskuun. Syynä tähän ovat verkkopalveluiden vaatima suuri työmäärä sekä kalliit ylläpito- ja markkinointikustannukset.
Turku kolmas keskustojen suhteellisessa vertailussa
Keskustan elinvoimalukuja valtakunnallisesti julkaiseva Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry on tänä keväänä ensimmäistä kertaa asemoinut keskustat (33 kpl) järjestykseen viiden keskeisimmän elinvoimamuuttujan avulla. Tässä suhteellisessa vertailussa 150 pistettä saanut Tampereen keskusta on Suomen elinvoimaisin. Helsinki on 138 pisteellään kakkossijalla ja Turku 136 pisteellä kolmantena, aivan Helsingin kannoilla.
Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä keskustan kehittämisen eteen ja nyt se alkaa konkreettisesti näkyä.
Vertailussa mukana olleet viisi muuttujaa olivat: kauppojen ja ravintoloiden osuus, vapaiden liiketilojen osuus, kaupallinen tiiviys, keskustan elinvoimaluku sekä asukastiheys ns. vartin keskustassa eli yhden kilometrin säteellä kaupungin kaupallisesta keskipisteestä. Pisteitä annettiin viidestä eri osa-alueesta siten, että paras valtakunnallinen osasuoritus sai täydet 33 pistettä ja heikoin yhden pisteen. Kokonaispistemäärä koostettiin näiden viiden osa-alueen summista.
- EKK:n ensimmäistä kertaa julkistettu suhteellinen vertailu on erittäin iloinen uutinen Turun keskustan näkökulmasta. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä keskustan kehittämisen eteen ja nyt se alkaa konkreettisesti näkyä, Niko Kyynäräinen sanoo.
Turun elinvoimalaskennan tulokset, kevät 2023 (pdf)
Valtakunnalliset vertailut: www.kaupunkikeskustat.fi