Varhaisperuna on saanut oman teemapäivän

Kesäkuussa juhlistetaan alkukesän odotetuinta herkkua!

Suomalaisen ruokavuoden kalentereista löytyy teemapäiviä monille sesonkiherkuille, mutta kotimaista varhaisperunaa siellä ei ole näkynyt – ennen kuin nyt. Asian korjaamiseksi on perustettu varhaisperunapäivä, jota vietetään jatkossa joka vuosi 15. kesäkuuta. Ensimmäistä kertaa varhaisperunapäivää vietettiin kesällä 2023.

Varsinais-Suomessa viljellään yli 70 % Suomen varhaisperunasta 

Varhaisperuna on kesäkuun aikana kauppoihin saapuva herkku, joka kasvatetaan avomaalla suojaavan katteen alla. Varhaisperunaa kuvailtiin aikanaan kauppa-asetuksella ”ohutkuoriseksi perunaksi, josta kuori irtoaa kevyesti peukalolla hieraistaessa, alta paljastuu kirkas vaalea pinta”.

Varsinais-Suomen varhaisperunan tuotannolla on ylivoimainen merkitys valtakunnallisella tasolla. Pinta-alaltaan suurimmat varsinaissuomalaiset tuottajat olivat vuonna 2020 Naantali (Rymättylä, Merimasku) Parainen (Houtskari, Nauvo), Laitila ja Uusikaupunki. Tuona vuonna katteenalaista perunaa ilmoitettiin n. 800 ha, josta Varinais-Suomen alueella tuotettiin 630 ha.

Tavanomainen perunan istutusaika on maaliskuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Kaikista varhaisimpiin istutuksiin sopivat parhaiten perunalajikkeet Timo, harvinainen Tammiston aikane, Jussi, Colomba sekä pikkuisen pidemmän kasvuajan Annabelle. Myöhäinen lumen tulo ja pakkaset voivat vaikuttaa istutusaikaan, kuten tänä vuonna. Huhtikuussa perunoiden viljelyssä luotetaan harsoihin ja lämpimiin päiviin. Hallaa torjutaan myös sadettamalla perunoita.

Paikallisuutensa lisäksi varhaisperuna houkuttelee ympäristövalintana. Runsasnaattinen varhaisperuna toimii hiilen sitojana, erityisesti yhdessä kerääjäkasvin kanssa viljeltynä. Verrattuna esimerkiksi riisiin ruokaperunan hiili- ja vesijalanjälki ovat moninkertaisesti pienemmät. Ennen kaikkea kotimainen varhaisperuna ihastuttaa maullaan, niin alkukesän arjessa kuin juhlassa!