Terve Suomi -tutkimus
Terve Suomi -tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista sekä niissä tapahtuneista muutoksista ja tulevasta kehityksestä.
Lisätietoa:
Koko Suomessa kasvaneet haasteet psyykkisessä ja fyysisessä toimintakyvyssä näkyvät myös Turussa. Ilahduttavaa on kuitenkin kulttuuripalveluiden korkeampi käyttö Turussa. Tiedot kerättiin vuosina 2022–2023 kyselylomakkein ja terveystarkastusmittauksin. Turun vastausaktiivisuus 42,5 % on erinomainen parannus viime kierrokselta, jolloin vastausaktiivisuus oli vain 35,5 %. Kaikkien kuntien aineiston vastausprosentti oli 45 %.
Yksinäisyyttä torjutaan yhteisöllisyydellä
Yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus Turussa on 14,7 % ja on suurempaa kuin muualla Suomessa (12,1 %). Ainoastaan yli 75-vuotiaat kokevat yksinäisyyttä muun maan kanssa yhtä paljon. Turkulaisista asuntokunnista 56 % on yhden hengen asuntokuntia, joka on Suomen korkein yksinasuvien osuus. Tämä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa.
Työikäisillä kuormittuneisuus on kasvanut niin Turussa kuin koko Suomessa. Psyykkisesti kuormittuneita on Turussa noin viidennes (21,4 %) ja kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin muualla Suomessa. Sen sijaan turkulaisilla yli 65-vuotiailla kuormituksen tunne on hieman vähentynyt, kun muualla Suomessa se on viime vuosina edelleen kasvanut.
Psyykkisessä kuormittuneisuudessa ja yksinäisyyden kokemisessa kaupunkien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, kun taustatekijät (ikäryhmä, sukupuoli, koulutus, koettu taloudellinen niukkuus ja pääasiallinen toiminta) otettiin huomioon.
Turussa erilaiset terveyden ja hyvinvoinnin haasteet on jo aiemmin tunnistettu. Tällä hetkellä kaupunki panostaakin Yhteisöllisyyden kärkihankkeen kautta yhteisöllisyyden lisäämiseen esimerkiksi alueolohuonetoiminnalla. Alueolohuoneita on tällä hetkellä yksitoista ja niiden tavoitteena on mm. ehkäistä yksinäisyyttä ja luoda alueen asukkaille yhteisiä kohtaamistiloja, jossa voidaan järjestää kaikille avointa ja maksutonta toimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Turun kaupunki aikoo myös järjestää yhteistyössä järjestöjen kanssa tarpeelliseksi arvioitua ja vaikuttavaa matalan kynnyksen toimintaa sekä yleisemmin kaupungin alueilla että Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman palvelukeskuksissa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.
— Kaupunkilaisten hyvinvointi on elintärkeä Turun kaupungille ja paljon jo tehdäänkin tunnistettujen haasteiden eteen, mutta tietysti Terve Suomi -tutkimuksen tulokset antavat hyvää tietoa jatkokehittämistä ajatellen ja tuloksia huomioidaan myös tulevissa tekemisissä esim. uusia hankkeita tai hankkeiden jatkoja miettiessä, sanoo hyvinvoinnin apulaispormestari Mirka Muukkonen.
Liikunta- ja kulttuuripalveluilla edistetään hyvinvointia
Noin joka viides turkulainen työikäinen kokee itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi, kuten koko maassakin keskimäärin koetaan. Iän myötä itsensä työkyvyttömäksi arvioivien osuus lisääntyy. Kuitenkin vielä 65–74-vuotiaista turkulaisistakin yli puolet kokee itsensä täysin työkykyiseksi. Kaikissa ikäluokissa naiset kokevat itsensä enemmän työkyvyttömiksi kuin miehet.
Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien työikäisten (20–64-vuotiaat) määrä on hieman pienentynyt Turussa ollen 55,8 % ja koko maan tasolla (56 %). Sen sijaan koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen (62 %) verrattuna Turussa liikutaan enemmän terveyden kannalta riittävästi. Naiset liikkuvat kaikissa ikäryhmissä vähemmän, mutta erityisen isot erot ovat eri koulutusryhmien välillä (n. 13 %).
Turun monipuolinen liikuntatarjonta mahdollistaa liikunnan harrastamisen monenlaisista lähtökohdista käsin. Edulliset sisäänpääsy- ja osallistumismaksut ja tuotteet eri väestöryhmille esim. Kimmoke-ranneke madaltavat kynnystä lähteä liikkeelle ja liikuntaneuvonnassa ryhmäläiset saavat positiivisia liikuntakokemuksia ammattilaisen ohjauksessa.
Myös ikääntyneiden alueelliseen liikunta- ja kulttuuritoimintaan on panostettu viime aikoina. Esimerkiksi matalan kynnyksen ryhmätoimintaa järjestetään yli 30 asuinalueella keskeisillä paikoilla. Niihin tavoitetaan ikääntyneitä, joiden muuten olisi vaikea saavuttaa säännöllistä liikuntaryhmää. Tuloksissa näkyykin ikääntyneiden koetussa terveydessä kohenemista sekä psyykkisen kuormittuneisuuden vähenemistä.
Turun tuloksissa näkyy erinomaisesti mm. Kulttuurin kärkihankkeen kanssa kehitetty kulttuuripalveluiden saavutettavuus. Esimerkiksi kulttuuria ja taidetta viedään alueille kirjastoautokiertueella ja OmaKirjasto-toiminnan sisältöä on kehitetty interaktiivisemmaksi ja sen saavutettavuutta on vahvistettu. Kuukausittain jotakin kulttuuripalvelua (ml. kirjastopalvelut) käyttäneitä onkin Turussa 34,8 % ja käyttö on yleisempää kuin Suomessa (29,8 %). Kulttuuripalveluiden riittävyyden arvioinnissa turkulaisista vain 11 % arvioi, ettei tarjolla ole riittävästi (pl. kirjastopalvelut) palveluja, kun muualla Suomessa näin arvioi n. viidennes (21,4 %). Työikäiset ovat Turussa selvästi muuhun maahan verrattuna ahkerampia kulttuuripalvelujen käyttäjiä.
Terve Suomi -tutkimustuloksissa on noin sata indikaattoria terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueista, joita Turussa analysoidaan palvelujen tarkemmin kohdentamiseksi. Erityisesti työikäisten työkyvyn edistämiseksi mm. liikunta- ja kulttuuripalvelujen monia mahdollisuuksia aiotaan kehittää. Tähän kuntien vastuulle 2025 siirtyvä työllistäminen antaa monia uusia mahdollisuuksia.
— Turku kehittää jatkossa tiiviimmin yhteistyötä hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö olisi yhä vaikuttavampaa, integraatiojohtaja Minna Sartes.